Musiikki vie arjest ulos keveentuntu siitä tulos ellei laatu muuttuisi -sielu tuosta puuttuisi. Aiempaahan jaksoi sietää kompinlaadun idun tietää nythän pelkkää rytyä oudonteista mytyä. Ilmanmuuta akustista täytettynä sillä lista mieltä raapii kivasti ottaa otteen rivasti. Tuossa viihtyi tuntimäärät unehtuivat kaikki häärät Dallape jos pelasi värjyt rangas kelasi. Sävelsepot harvemmassa joten tietty jemptimp passa nykyy kaikki rustailee eväinsvähil mustailee. Jazzis sitten omans kulku massapoppoist, karsinsulku vaativampaa aineista tummempsävyn laineista. Satelliitist nytkin suoltaa Berliini kun jazzii puoltaa kestoista on juuri tuo nälästä ei hahmoo luo. Tälkin hetkel swingii mättää BigBand musaa roimast lättää varvas vanhal vipattaa hengenpuolla lipattaa. Hanurmusa, oma sortti kuunteluhun ajokortti itsekin nois remmeissä ei tok parhais temmeissä. Vähemmälle vuosis ehty runsaasti kun itse tehty mielin soittoo kuuntelee sorttimenttei muuntelee. Rocki vaan ei luonnu pirtaan en saa itsee tuohon virtaan klassinen taas etäistä tunteit esil vetäistä. Kaavottuuhan ukkon mieli liian usein nurkkii pieli soitto aukoo luukkuja vähennellen kuukkuja.
Pentti Pohjola 20031116 (20031116) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu