Ihmiset kaikki ei laiskuuttaan voita -panssariliiveissä torvea soita että sen jokainen snaijaisi uusihinehdintää paijaisi. Joillakin senverran tuhtiset eväät piisailee poluilla kiintoisin keväät olema junana viilettää heikommat henkeään hiilettää. Kaikkien pitäisi tarmolla tuottaa omihin kykyihin enemmän luottaa valtionpyörät ne rullaisi passelist tekoja tullaisi. Heti jos ankeus ovella vastas turhempkin tajuaa, kulku ei nastas evästä hengelle antakaa siitähän juhlistuu koko maa. Täytyisi toivoa, haaveita riittäis kupeisiins jokainen onnea liittäis piitaten kamujens kulusta autteleis tarvivaa sulusta. Einsteinin aivot on harvoilla pollas millä sit mentäisiin, vatpassihollas vähemmil eineksil edetään syynä juur miinukset tyhjän pään Otetta oikeisiin jokainen tarvii tylppimään haittojen uhkaavii sarvii yksiltä laajast ei onnistu porukal, sakkina ponnistu. Nurkkaansajääviä yhäti löytää käsillä leukaansa nojaavat pöytää eipä täs maksele hosua laikkaan ei taitaisi osua. Pienestäsaakka jos kinkkisii hommat varmasti myöhemmin vainoaa kommat jonos ei keuloille pyritä niukkii noit mahiksii tyritä. Tulos näin hyvinkin etäällä keulast melkein kun puuttuisi lanka jop neulast yhteisyys häviää tuulihin kireetä jännitet huulihin. Yksillä lämpimil täällä ei pärjää leveellä sudilla huomistaan värjää kapeet kun kaveril kulkimet näkysäl uhkana sulkimet. Intoa vähän nois riimeissä mylläil ohutta katsantoo tiedolla vylläil siinä jo heikolle haastetta rapsia niskasta raasetta.
Pentti Pohjola 20031109 (20031109) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu