Hallinnoitta pelkästi hävitään ja tämä ei ole mitenkään kuviteltua Täysin koettua, arkeensoveltuvaa -kipeinä sydäntuntoina separoitua ajan alistusten perilleviemää -:- Ihmismieltä ei voi kahlita -se liikkuu, käyden kauniitten karkeloihin viipyen myös surullisten seuroissa -löytäen sellaista, missä kohdat käsitteistyvät avaruuttaen myös yksinäistä ihmistä, tietämyksiinsä -:- Olonlaivat liikkuvat vaahtoisin keuloin -kippareinaan itsentuntoiset ihmiset Vankkumattomine asiamääritteineen -piiruakaan kulkusuunnastaan muuttamatta ja sallimatta edes improvisoituja ohitteluita -:- Sekinkö pelkoa -että askeleita kaikkeen varotaan jättämällä, mikä mahdollistuisi suuntautumalla pelkästi sisäisiin jopa jäämällä sinne, vapaaehtoisuuden vankeina -:- Jos minä en ylitä kynnyksiäni -kukapa sen tekisikään Rantojen asukkiko kansliapäällikkö virastossaan Ei!, ja sehän se tässä kaikkein surkeinta onkin -:- Eihän se tule mieluusti näkyville -tuo perusminämme Oppinut varovaksi, vuottenmyötä -vaikeat sanat ovat sattuneet ajanpiiska alistanut arvoillensa -:- Tahdotaan parasta -odottaminenhan terveellistä Siinä on pakko irrota itsestänsä -käytävä mieluistensa sivuitse ja asuttava hengenherätteisissään -:- Mielikuvia riittää -niitähän on, ja uusia tulee Ei muuta, kuin järjestää jonoon -on sitten mistä ottaa tarvittaessa -ravintoa, joka ei koskaan vanhene -:- Pitää tietää -että voi sietää Suoden tilaa -ettei pilaa ja tämä, elon ohjeeksi -:- Suuri unelma -ikuisesti toteutumaton Haaveittemme, hedelmällisenä pitäjä -kypsymättömyydestäkin lähtenyt -alistukseenkin saattava -:- Aina on konsteja -joita ei hyväksytä Jotka, mauttomia -tekijäänsä leimaavia -myös näin, - poissaolevina parhaita -:- Kuvitelmat eivät istu arkeen -yhtävähän, kuin arkikaan tunteeseen Silti tarvitaan fanttasioita ollaksemme kestäviä mieleltämme jaksaaksemme löytää luottamusta lähellemme -:- Elämä aiheustuisi asioista -mitä mieleisempiä, sen parempi Perusteitten olisi ensin haettava toisiaan -ja mieluiten, toisen ihmisen muodossa jakautuen sitten ajatuspuroista, olojen virkistykseksi -:- Ihmistunnon pitää saada lentää -ylitse, estoillamerkittyjen Läpi usvan ja yön -tullen sinne, missä turhista luovutaan ja ottaen kaunista, käsikynkästä -:- Kun aistit toimivat -tapahtunee aina Ei toki aina konkreettisesti -mutta ajatustasolla varmasti -sitten siitä, edelleen askeltaen -:- Herkällesäädetty mieli -asetuksellisestikin taidetta Kestämättä rutiineita -olematta viiveille myönteinen mutta hyville, ikuisesti alamainen -:- Eihän ihmisen aina pidä -ellei hän itse tahdo Tekin se muistakaa -ottamalla huomioon muotouttaen mielenne siihen sopivaksi -:- Se on sitten rauhaa -kun huolet siirtyvät sivuun Monesti kyllä arvostamatonta arvoa -ynnäämätöntä rikkautta useitten uhrauksien jälkeistä -:- Linnut sijoittuvat aikaan -tullen keväällä pesiäkseen kesällä -häviten taas, syksytuuliin mutta jättäen toivon tulevasta -:- Hyvänolontunnetta -muistatko sellaista? Vaikka pakkanen nipistelisi -sinä siinä vieressä elämänvahvuuden aidoimpana maamerkkinä -:- Vakiintumistako -ei sinnepäinkään! Ei ehkäpä tuohon tilaisuutta -ja tällä ajatusrakenteella näillä olonsuhdanteilla -:- Monet löytävät ilonsa -sitä suuremmin edes hakematta ollen avautuneita hyvillensä -kaikenlaiset konstailut unohtaen tietäen myös, oikeantarpeistaan -:- Olenkohan minä näkymätön mies -ei liiku kylänraiteilla Ei etsitä ihmisten seuraa -pysymällä yhäkin piilossaan ja - tutuiltakin, tuplahukassa -:- Metsän tarjouksia -huminaa korville kaunista silmille -tuumauksia tunnolle voimantehoja varauksille -:- Ajattelemisen mahdollisuus jää -vaikka kaikki muu vietäisiin Ja sehän on paljon, se -Takaahan eteenpäinmenoja pakkiakin välillä otettaessa -:- Henkeni, naura heikkoudelleni -olethan siitä kasvanut saamalla, sen vähimmän -pienen ihmisen ehdoilla itkujen alustoilta lähtien -:- Olemmeko sortajia -vähiemme vankeja Luullen lukemattomia -tutkien tarpeetonta ja etsimällä, eilistenparista -:- Satuitko kysymään jotakin minulta? -luulin aivan No ei tietystikään! -eihän minulta sehän ihan liikaa lupaisi -:- Tuo vanha vaiva -ettei osata Näin ollaan pulassa -poissa messistä jauhonmaku suussa -:- Ei liene väärin kärsiä -omista virheistään hukasta eilisessä -elämän koskettamattomuudesta oppimisten olopuolilla -:- Jos tapamme ottavat meidät -olemme ikuisesti niille merkittyjä Useimmille tuo on jo tuttuakin -et lähde tarvittaessa et edes sellaiseen enää kykenisikään -:- Parasta mitä löytyy! -tuon vähämme varaksi Turvamme tukipylvääksi -eikä edes viimeisenä odottaen vaan, enennykset ehtimisissänsä -:- Ulkona sateessa -lähellä luontoa jopa sen sisällä -aistit vapautuvat siteistään tunne muuttuu, käsinkosketeltavaksi -:- Päätyä johonkin -tulos harkinnoista myös harkitsemattomista -aina kuitenkin luultua tiedostetumpana ja vaikeana myöntää virheeksi -:- Ihminen murheineen -vähistä syntynyt paljojen tavoittelija -elämällä oppisesti silti paikassansa pysyen -:- Katsele ympärillesi -mitä näetkään? Juuri tuon tajuamasi tarvitsisit laajennuksia kipeästi -niinkuin tässä toisetkin -:- Tuleville kannatuksia -sellaisessa on näkemystä -korkoa kasvavaa aikaansidottua uutta elämän etupiireistä nousevaa -:- Ajatukset, helminä -kuin kristallimaljoissa hehkuen Sisällään käsitteisyys -elämä pienoiskoossa kaikkeus rajoittamattomanaan -:- Mitä verrataankin -se on aiheuttavaa Ehkä kateudensuuntaista -ylemmyydentuntoistakin ja myös tasapuolisuutta suosivaa -:-
Pentti Pohjola 20031108 (20031108) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu