Medioista tietoo virtaa rakostaen lisää pirtaa minkä puihin asettaa värssynpätkii lasettaa. Ei kyl näillä tiedonpohjaa umpi sukkelissa ohjaa kuta tuutist tulossa harmissa et sulossa. Tärkeintä on työksi mieltää laiskottelun kohdas kieltää aivonrattaat raksuttaa huomisihin jaksuttaa. Yksinäist on kyllä toimi hengenheimoi, näis ei poimi kaversuhteet kadonneet osin mieltä padonneet. Ihmisläh siin hukattuna ruuhi toisaal pukattuna kylmemmissä tuulissa sinerväistä huulissa. Karrikoiden näitä viskon läheisenä, veljein, siskon etäällä ja lähellä huoliakin nähellä.
Riimei teen kuin hommii muita esimerkiks polttopuita aatos keveest kaartelee näkyvimpii saartelee. Ilman aihet tuohon lähden jopa pelkäst, harmintähden nipreilyitä karussa päät ei häntää tarussa. Joku juttu mieleenmuistuu värssyinsekaan siten suistuu ajankohtaa kuvaten tarkoitusta luvaten. Kunhan tyhjänkohdan täyttää harrasteelta luullust näyttää enemmät ois turhia niuristeisii purhia. Viihdykettä joutes hakee kuvitteelle hieman lakee mistä matkaa mittailee harmejansa vittailee. Ei oo lähdöt, harpinkanssa vapaata täs ihan tanssa ukonraakin pakista marginaalein sakista.
Omenat jäiksivät huonoiksi aivan lähespä poisteli keräilynvaivan tulee kyl noitakin järsittyy matojenpaljoista kärsittyy. Potatit, nekin nuo huonosti kasvoi liian ehk vähän ol, lannoiterasvoi muutenkin suhteet nuo heikoissa ilmojenhaltijan keikoissa. Juurekset silti taas entises mallis kurkut ja porkkanat, punjuuret hallis sipulin siement ei saannissa joten ei pellostkaan jaannissa. Kukkaset iloa tuottivat suurta täytyi kyl kostuttaa useesti juurta veskannun roikotus tuttuili näilläpä keinoilla juttuili. Haasteita enemmist vähää ei synkant olenta silti se ukkoa lynkant tällailla aattel jo edeltä etäällä pitäilee medeltä. Riimejä roikkailin tasases jonos vintilläliikuntaa harrastin monos nyt kyllä konkka on kipeä ettei oo askellus ripeä.
Turha luulla, kaikki hyvin ellei käsil tunnonsyvin juuri tärkein toiminta rubiinien poiminta. Mieli usein monimutkaa selvitä ei äly kutkaa ylempän min osote -järkiperä, posote. Arki tallaa hienonvireet tuoden sijal useest kireet jännitteitten tukkoja umpeuttain lukkoja. Olisimme jotain toista mut ei sumuverhoo poista sehän harmaa osamme lutiskoittaa posamme. Kompurointi toki tuttuu ryvetellen hengennuttuu ilman ohjii olemme pusikoihin polemme. Yhä nousee uusi aamu karkottunee menneenhaamu tarkentain kun toimimme mansikoita poimimme.
Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu