Riimien ryteikös tahdonkin kulkee olemat yhdelkään, ärseänjulkee hiljaisii haasteita heitellen vähyyttäin sanoilla peitellen. Alusta saakka ol tyhjyyttä nupis jokunen herne vaan pyöriksi kupis toisien toimia seuraten perästä kömpelöst teuraten. Ihan ei pelkästi siltikään moisest rippunen lisätty laatikost toisest omii et aatteita joukossa viihtyen syrjäises loukossa. Muttahan tää onkin syntymäpiste sellaista vastaan ei nojallaan miste rauha on riemuna koettu -ehtaista parhainta, hoettu. Kuunneltu laineitten liplua rannas varpailla asteltu pehmeäs sannas myöskin tuol kallion kupeessa tunnelmantäydessä upeessa. Vuosienvyyhti on ehtinyt paksuks elämän ilta se, käyväksi maksuks ilo ja onnikin ohittu sit ei voi tietää, jos kohittu.
Oikeessaolijoi, heitähän joukoin intoisin askelin, kevyisin poukoin täältä juur tietoa jaetaan entisii virheitä paetaan. Kuulkaa nyt ihmeessä järkisten lauluu silmätkää tuikeesti edessä tauluu jossa on kosolti ohjeita ei tartte porssia sohjeita. Nöyryys se ainoa haasteinen ehto mistä voi lähteä keinumaan kehto pään pitää notkeaks taipua hakien esille kaipua. Yhdet vaan nokalla ohjia pitää tuollaiselt suunnalta edistet itää jokaisen ei tarvi miettiä hetkittäin kertyvää tiettiä. Rivit kun komennos, suorina kulkee ei ole eläjä taatusti julkee askeleet katuhun kalahtaa veljeys niskahan valahtaa. Homma siis hoidossa tuollaisin tällein rivakoin reippaitten viskomin mällein sopu siin säilyvää sorttia turhaakin romistaa porttia.
Telkkarin ääres jos iltaansa viettää monia kiemuroi silloinhan tiettää arvioi hommien laatuja käsille toosasta saatuja. Moittia pakko on nykyistä antii sarjaisten filmien esillekantii halvalla saatua potaskaa järkevä ei tuota toisil jaa. Kustannuskynnys se ykköset tyhjii raavaat tääl joukolla moskia nyhjii heittäen huulta kuin armosta viitteinä entisten tarmosta. Radion asia plussia näyttää maailman edisteil, tupaset täyttää naulaten seuraajat kohtiinsa ympäten aivoiseen pohtiinsa. Valmiiksinauretut heittäen rojuun uusia tuulia jokaiseen kojuun intoa, riemua, rutinaa äänekäst rähäkkää hutinaa. Elämänhöystettä tarvittais täällä juurikin syksyisen harmajal säällä sade kun kattoihin kumajaa tuulonen nurkissa rumajaa.
Jokahisel omat toiveet löytääksensä polult loiveet mistä ura urkenis eikä olo surkenis. Hakemista tuolle tielle poispäin vaik ois miten mielle yhteishyödyl hanikkaan leukaperät vanikkaan. Ilonilme että lisis olematta tovii pisis nauru kaikuu etsisi unteluutta metsisi. Kumollaan voi olla paatti yhtäviivaa, aikaansaatti tuolloin tuki toimisi lässähtäneen voimisi. Ulkopuolta silotellen piiripyörös tilotellen etulyöntei hakien kera säännön lakien. Miksi pelko pyrkis kimppuun tulopuolen laittain himppuun raplaellaan lukkoja hiiteenheittäin tukkoja.
Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu