Riimeis löytyy päivänmiete usein ainoo hyödyntiete enemmistä eroten vähäisiä teroten. Kaavamaistkin onhan toki särmikkäänä menot koki tasailuita väistäen hankaluuksii päistäen. Aina tahtois nousta rappui mistä löytyis, uuttenlappui ohjaamahan sietoa tuoreentamaan tietoa. Itselähtöist eväänpuolta mielen somerikoist tuolta anna onni aiheita valostele vaiheita. Syvempiään esiinkääntään värssyreppuu auki vääntään lääkkeenomaist haavinta oletteista kaavinta. Näissä ei tuot järkiperää suurkes osaks sulppuun herää otot nöyräs muodossa kutakulloin suodossa.
Kylhän sitä kiukus pärjää riitelys myös heikko ärjää muu ei sitten sujuile uomissansa ujuile. Nolostuttaa moinen toimi hyötyisii ei haltuuns poimi ikä, laiskuus, latistaa omatunt vaik patistaa. Erehteitten sokkeloissa labyrinteis monis noissa väärät kortit kourassa haittaisien tourassa. Toiseen suuntaan sukset työntää viisaampien neuvoi hyöntää kiertämällä kareja pelästellen vareja. Yhä voisi ilotella menneenkuoppii silotella unohdella rämpimät kansioistaan lämpimät. Paljon oli onnekasta rajoissansa ponnekasta napsahuttais sormia etsittäissä normia.
Virheit vailla ken tääl oisi puhtautta pussis toisi avittaen heikkoa kompuroivaa veikkoa. Ylimielhän nykyy lisii saappahisiin sähäin pisii kilpailujen kentillä merkityksii tentillä. Ellei sulla, perhe, lapset johan kuuluu moiteenkapset raukkanako rahnuat orvonpolul pahnuat. Isokirja neuvoi antaa miten taakkojansa kantaa poski nosta lyönnille sovunhaun myönnille. Ropojasi tarjoo köyhil -mielensaran, lampsinlöyhil joilta järki hukassa avuttomuus kukassa. Lähde liikeel, etsi eväät useimmil et, valonkeväät enempään ei pyydetä -kiitost tuosta syydetä.
Alakulon yllättäissä harmillisis, ollaan näissä mielenrauha paennut kiukuntynkä saennut. Omaa syytä, takoo kallo jossain muual huijuu pallo unohtelin yrittää tuloksehen pyrittää. Kaverit ois neuvon tuoneet audienssin esil luoneet miten menot järjestää rauhanolo kärjestää. Etäämmältä näkee hyvin onko hakoteillä syvin pintaisiiko puuhia itsekkäitä luuhia. Koskaan ei sais sanaa syödä puutteisia moitteil lyödä ennenkun on harkinnut oletukset tarkinnut. Yön kun yli kireist nukkuu harmilt terä taatust hukkuu järjen käydes valjaisiin epäkohtiin paljaisiin.
Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu