20030829 Seitänkäiset



Sinä, minä, joku muu
toivoisi et naurus suu
kivahan ois kulkea
eikä silti julkea.

Miten tuolleen osaisi
nappisesti hosaisi
arki kun se raastelee
rinnanpuolla haastelee.

Lähdettäiskö lätkimään
taipaleita pätkimään
ulos myyrän tuvasta
olennasta huvasta.

Riipomalla esteisiä
plusaamalla kesteisiä
näkymät et siilaantuu
hommat kohtiins viilaantuu.

Kuvitelmat romuttaen
ylitellen siten laen
valikoiden parhaista
eipä luullust varhaista.

Hätäpäis ei hukaten
venhon redil pukaten
onni siellä asustaa
makaellen kivast maa.

Päätelmien paineissa
uupuu ajoin laineissa
menestys se karuna
kuljettu jo taruna.

Sovinto on helppoa
ihmislapsen jelppoa
tyytyvyyttä enentää
kuultavoittaa menentää.

Älähdellen tyhjistä
näppinensä nyhjistä
usko siinä karkottuu
ajolinjal lässää puu.

Nöyryys ei oo heikkoa
jelppaa joka veikkoa
siskoakin siivittää
onnenluokse hiivittää.

Pentti Pohjola 20030829 (20030829) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu