Aina ei voi hehkuu polla keikkuvainen mielenjolla otollinen olonvuo tyytymystä sehän tuo. Ylämäissä hengästyttää riivatusti tengästyttää sitten tovi taukoa estoisiaan laukoa. Kavereitta kaukaa kurkkaa siin on sitkonsorttist purkkaa imeskellen nollia täydempään ei hollia. Jaa ja juu, on jotain tehty nykyhetkee ennen ehty sallitteko sanoa myöntymystä anoa. Tulta yhä riittää piisis kirjavia loimii niisis ilman vaivaa väännetty avol pursi käännetty. Miksi haluis ylemmäksi saattais joutuu hylemmäksi vakiossaan vaeltaa laimennusta huolil saa.
Joutomiehel piisaa aikaa useit sorttei nupis kaikaa kuumimmist kun heräilee taasen värssyi peräilee. Mylly toki aina jauhaa oli hellet, taikka lauhaa selkäruodon varasta eihän laadult parasta. Ajatus ois, toinenjuttu moiseen riitä eihän kuttu yliolan viuhtaistaan tuijo mollilt riuhtaistaan. Nurjapuol, et jalan alle siin ei sorru äkist palle riittää huomenuskoa eloniltaan kuskoa. Oletusten onkimista tunkioitten tonkimista väsynytkin pakertaa ravintona viihdyn saa. Kiitoksia, kulunherral hetkittäisest jokakerral äijä-ukko uunilla tässä vähän duunilla.
Hapuiltaissa ilonsirui välillä jo lähes pirui kuuman kesän antia tukaluuksist kantia. Rakennukset imi asteit bumerangist heitti vasteit ilman paitaa piehtartiin ykskään luukku ettei kiin. Nukkuminen tuosta vuoti kiukkumieltä ajoin ruoti pilvet tulkaa jäähtämään vatupassiin saisi pään. Tänään juur se tapahtuu kuuman-ikeest vapahtuu merkitystä ololle eläjälle nololle. Puhallella huomeen jaksaa nyt taas vihdoin, sitätaksaa tattiksia heitellen linjailua reitellen. Kivast nuppi jäähtymässä soljuvana ollaan tässä itujakin odottaa toivonmukaan niitä saa.
Maanataina elokuussa kello neljä illansuussa liika helle laimenee marmattelu vaimenee. Kolmet viikot saunaolos piileskelty kotikolos aamuin pihal mukavaa sen ei jälkeen sukavaa. Iltaakohti helle lisi oli niinkuin sukas pisi tuuletintkin hurrutti karvanverran turrutti. Ei kyl suvi loppuu aio härmäparta, kylmäks taio Saunamaisiin peitytään korventaviin heitytään. Lomaa, kiehuu vaimentamaan tirritystä laimentamaan viilein tuulten avuilla kestämisen havuilla. Hellepäivist pitkä jono eipä läiskänt liiast mono yliskierrot pyörivät liikuntaisiin nyörivät.
Vahanpoisto käynnis korvist etäämällä syystä sorvist muutenkaan ei jyrrää olonhalut hyrrää. Ukko tässä vetelänä suomi kun nyt, etelänä tropiikkia ihan nostaa ajoin vihan. Aamupäivän tänään pilves nyt jo luopuu, näyttäis kilvest ukkostakin väänsi etäänpänä äänsi. Hieman asteet laskeskeli ylen soiva vielä peli sit taas hanat auki meikä, kuival hauki. Syksynsuuntaan saappaat vetää tätkin tyhjätasku-setää keinoinreppu lutus innostumaa kutus. Ikäännähden, jonniinlailla elonherkkui toki vailla tuota alust saakka leimamerkki, raakka.
Korvissa on hitsist meluu ikuinen se kiusainkeluu jot ei yhdel soisi mukavampaa oisi. Tätä herkkuu aina pöydäs uusiikin noit räplyi löydäs vinkunoista jyryyn laittaa niskat kyryyn. Mulle sanoot, antaa soida noittenkanskin, hyvinvoida pahempaa on laatuu hyvät alle kaatuu. Silti tunnot, reppuunsmättää korosteitta osin jättää hermo joskus kireel miinuksena vireel. Enemmänkin kehos riesaa jolle antais äkist liesaa temppu-puolet puuttuu karil lotja juuttuu. Lääkkeitä noil montaa sorttii vähennellä kiusanporttii riimei noitkin mätän joskus sanoit jätän.
Pentti Pohjola 20030804 (20030804) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu