20030630 Nytkelmiä


20030630 Mihin nuo vinksuneet...

Useinhan punnitaan omia töitä
vetäen kireelle haittaistenvöitä
ettei ois klappia rattaissa
huomistenpöytiä kattaissa.
Mihin nuo vinksuneet lopulta laittaa
kupeillakeikkuen, yhäti haittaa
ripeys siihen ois lääkettä
nuijien ohempaan kääkettä.

Itseinen usko se patteri menol
senpä sit avulla lähtpassit tenol
vipaten kevyysti varvasta
hilpaten etäänpää karvasta.
Suomessa pitäisi oleilla kesä
lämmöstä rustattu ihana pesä
viileys silti juur yltynyt
kolea narinoil kyltynyt.

Talvisii asusteit yllensä kiskoo
mitä noit normaalist säilöhön viskoo
ettei ois ihan kuin horkassa
pitoa menennänporkassa.
Kaunista vehreetä hulppeesti riittää
siitäpä yläistä passailee kiittää
antaisi riitost viel asteita
ympärysluonnolle vasteita.


20030630 Hetkekskin päästyen...

Silloin kun inehmo terveenä pysyy
täytyisi hallita menojensysyy
ravinto, liikunta, kohdalla
jatkuvaan miettelyyn johdalla.
Hetkekskin päästyen vapaille vesil
kontrollikäytäntö salamast esil
ettei ois kunnossa notkua
räväkäks pistäen potkua.

Jos sitä lerputtaa köyryssä kieltä
samalla alentaa tuntemilt mieltä
ollenkin äkkisest ojassa
haittaisiin rähmällään nojassa.
Kukaan ei sellaista auttaen jeesaa
mieluummin iloisten sakkia peesaa
vaisto näin laittanut arvaamaan
keljuja etempää karvaamaan.

Yhteinen asia, syntyy ja mennä
ikäinen kerty ei rajatta lennä
pelolla ei pidä aatella
sopivast henkeään saatella.
Mukavaa mahtunee yleensä joukkoon
harva jää kipeeseen kituiseen loukkoon
riemulkin täytyvi tärsyttää
näin eivät notkot voi ärsyttää.


20030630 Ainahan jonlaista...

Selkä nyt ärähti kipeeksi kovin
inhoa, suvi meil aukisin ovin
toki ehk holotna vaikutti
kulumii ärseiksi laikutti.
Ainahan jonlaista hämminkii seläs
ettei tuost osaile suuremmin peläs
kohdallesattuen kivistää
lausumii täytyisi sivistää.

Oikein kun kaalasee, ähkii ja puhkii
henki siin hädissään viskelee tuhkii
evääksi moisesta ole ei
sekundan saralle äijän vei.
Laveril lepäillen keveintä kestää
miel-alan ryppyiset tuolleenhan estää
riimien romuja hamuten
siellä sit haitoista pamuten.

Elämä muutenkin, yhtä ja samaa
aina juur ikuista, harmajankamaa
josta ei ylemmäs nousua
vaikka kuin kohottais housua.
Ilo myös pilkahtaa ajoittain esiin
silmät kun sattuvat välkkeisiin vesiin
ehtoon sen tullessa hopeaa
läikkeisten kimallus nopeaa.


20030630 Sitten jos taas...

Ilmathan ne olon määrää
nollalinjal kun sit häärää
pilveksellä palelee
asteet vähiks valelee.
Sitten jos taas tolppa kohoo
ylenmäärin hikee tohoo
rätikshän se uuvuttaa
ääripään taas nähdä saa.

Ei siis joustonvaraa olos
kyhjätessä kotikolos
heikkoutta mitaten
avutontaan, vitaten.
Luulemiset lopuillansa
olemasta tullut ansa
pienen miehen menentään
ettei yhtään enentään.

Yhä silti räknäämistä
tuluksii ei syrjään pistä
jotakin viel tähteenä
iloisenkin lähteenä.
Ripustutaan huomisille
uuttenpäiväin tuomisille
kestämistä kehittäin
maalinsuuntaan ehittäin.

-:-

Mitä olisikiaan onni
-ehyenpuhtaana
kaiken voittavana
-lisäämässä iloa
päästämässä pälkäistä

-:-

Elämä voi olla
-kovaäänistä äänettömyyttä
suuria sullottuja tuntemuksia
ilman hyväksytyn motiivia
-ja niin ahdaskatseista kaikessa

-:-

Kun sinä selität
-järkevyys ihan pursuu
minä jos vuorostani
-aina metsäänmennen
ja tulostuen takaperin

-:-

Pienikin särö mielensyrjässä
-yhä odottamassa ilmentymistään
ei toki suurella metelillä
-ei niinkään, kuin tyhjää vaan
koskapa se on, väsymyksen koti

-:-

Mikä on pakko hyväksyä
-siinä ei ole monasti mieltä
-ei selitysoikeutta
vaan pelkkiä, ylitseviivatteita
-punakynää käyttäen

-:-

Mielenhaavoja saa
-kun ei voi, mitä haluaisi
-ei erotuttaa itseänsä
-ei laatia lähtöjärjestystä
vaan vikaantua yhäkin enemmän

-:-

Hyväksihavaittu
-on lääkettä
eilistenkin takana
unohtuneena monilta
-ja vain oltuansa sitä

-:-

Karsittuja sanontoja
perutelujen painotuksin
-olisinpa minäkin osannut
-hivuttumalla hyviini
sulkeutumalla säilyneisiin

-:-

Mitä on ihminen
-ellei tykätty
ellei yleensäkään hyväksytty
-oman valonsa varjossa
ja mistä ei ikinä syty

-:-

Sinä olit silloin jo paljon
-kuin myös vieläkin
et estynyt itseltäsi
-näit keskitetysti
ja menit, minne mielit

-:-

Yksinäisyys ei ole vapautta
-ehdointahdoin haluttua
sensijaan, seikkoja selviytyä
-ilman enempiä erehteitä
ja puolustamatta itseänsä

Pentti Pohjola 20030630 (20030630) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu