Useinhan punnitaan omia töitä vetäen kireelle haittaistenvöitä ettei ois klappia rattaissa huomistenpöytiä kattaissa. Mihin nuo vinksuneet lopulta laittaa kupeillakeikkuen, yhäti haittaa ripeys siihen ois lääkettä nuijien ohempaan kääkettä. Itseinen usko se patteri menol senpä sit avulla lähtpassit tenol vipaten kevyysti varvasta hilpaten etäänpää karvasta. Suomessa pitäisi oleilla kesä lämmöstä rustattu ihana pesä viileys silti juur yltynyt kolea narinoil kyltynyt. Talvisii asusteit yllensä kiskoo mitä noit normaalist säilöhön viskoo ettei ois ihan kuin horkassa pitoa menennänporkassa. Kaunista vehreetä hulppeesti riittää siitäpä yläistä passailee kiittää antaisi riitost viel asteita ympärysluonnolle vasteita.
Silloin kun inehmo terveenä pysyy täytyisi hallita menojensysyy ravinto, liikunta, kohdalla jatkuvaan miettelyyn johdalla. Hetkekskin päästyen vapaille vesil kontrollikäytäntö salamast esil ettei ois kunnossa notkua räväkäks pistäen potkua. Jos sitä lerputtaa köyryssä kieltä samalla alentaa tuntemilt mieltä ollenkin äkkisest ojassa haittaisiin rähmällään nojassa. Kukaan ei sellaista auttaen jeesaa mieluummin iloisten sakkia peesaa vaisto näin laittanut arvaamaan keljuja etempää karvaamaan. Yhteinen asia, syntyy ja mennä ikäinen kerty ei rajatta lennä pelolla ei pidä aatella sopivast henkeään saatella. Mukavaa mahtunee yleensä joukkoon harva jää kipeeseen kituiseen loukkoon riemulkin täytyvi tärsyttää näin eivät notkot voi ärsyttää.
Selkä nyt ärähti kipeeksi kovin inhoa, suvi meil aukisin ovin toki ehk holotna vaikutti kulumii ärseiksi laikutti. Ainahan jonlaista hämminkii seläs ettei tuost osaile suuremmin peläs kohdallesattuen kivistää lausumii täytyisi sivistää. Oikein kun kaalasee, ähkii ja puhkii henki siin hädissään viskelee tuhkii evääksi moisesta ole ei sekundan saralle äijän vei. Laveril lepäillen keveintä kestää miel-alan ryppyiset tuolleenhan estää riimien romuja hamuten siellä sit haitoista pamuten. Elämä muutenkin, yhtä ja samaa aina juur ikuista, harmajankamaa josta ei ylemmäs nousua vaikka kuin kohottais housua. Ilo myös pilkahtaa ajoittain esiin silmät kun sattuvat välkkeisiin vesiin ehtoon sen tullessa hopeaa läikkeisten kimallus nopeaa.
Ilmathan ne olon määrää nollalinjal kun sit häärää pilveksellä palelee asteet vähiks valelee. Sitten jos taas tolppa kohoo ylenmäärin hikee tohoo rätikshän se uuvuttaa ääripään taas nähdä saa. Ei siis joustonvaraa olos kyhjätessä kotikolos heikkoutta mitaten avutontaan, vitaten. Luulemiset lopuillansa olemasta tullut ansa pienen miehen menentään ettei yhtään enentään. Yhä silti räknäämistä tuluksii ei syrjään pistä jotakin viel tähteenä iloisenkin lähteenä. Ripustutaan huomisille uuttenpäiväin tuomisille kestämistä kehittäin maalinsuuntaan ehittäin. -:- Mitä olisikiaan onni -ehyenpuhtaana kaiken voittavana -lisäämässä iloa päästämässä pälkäistä -:- Elämä voi olla -kovaäänistä äänettömyyttä suuria sullottuja tuntemuksia ilman hyväksytyn motiivia -ja niin ahdaskatseista kaikessa -:- Kun sinä selität -järkevyys ihan pursuu minä jos vuorostani -aina metsäänmennen ja tulostuen takaperin -:- Pienikin särö mielensyrjässä -yhä odottamassa ilmentymistään ei toki suurella metelillä -ei niinkään, kuin tyhjää vaan koskapa se on, väsymyksen koti -:- Mikä on pakko hyväksyä -siinä ei ole monasti mieltä -ei selitysoikeutta vaan pelkkiä, ylitseviivatteita -punakynää käyttäen -:- Mielenhaavoja saa -kun ei voi, mitä haluaisi -ei erotuttaa itseänsä -ei laatia lähtöjärjestystä vaan vikaantua yhäkin enemmän -:- Hyväksihavaittu -on lääkettä eilistenkin takana unohtuneena monilta -ja vain oltuansa sitä -:- Karsittuja sanontoja perutelujen painotuksin -olisinpa minäkin osannut -hivuttumalla hyviini sulkeutumalla säilyneisiin -:- Mitä on ihminen -ellei tykätty ellei yleensäkään hyväksytty -oman valonsa varjossa ja mistä ei ikinä syty -:- Sinä olit silloin jo paljon -kuin myös vieläkin et estynyt itseltäsi -näit keskitetysti ja menit, minne mielit -:- Yksinäisyys ei ole vapautta -ehdointahdoin haluttua sensijaan, seikkoja selviytyä -ilman enempiä erehteitä ja puolustamatta itseänsä
Pentti Pohjola 20030630 (20030630) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu