Eilen ois ollut vast juhannusaatto aivan kuin toimi tuo, - mamu ja taatto sitten jo herrat sen sotkivat perinteet tunkiol potkivat. Yhä on naapureil vanhoissa uomis Ruotsissa, Virossa,simaisis juomis kokot et komeesti läikkyilee onnisii haaveita väikkyilee. Meillä ol perjantai, kylmää ja tuulta sateisensuttukin mutristi huulta illal kyl ester pois karannut olemankepyyden varannut. Rannalla oltiin ja kokkokin räiski haitarin nappuloi ukko tää läiski että sai polkkihin tahtia valsseihin tunteittenmahtia. Tänään ois oivemmat olleet nuo kelit helkymmin soineet ehk syystänsä pelit oli kyl tuolloinkin mukavaa perimmäst aatellen sukavaa. Viimeisii vuosii jok hoideltiin hommat kertyilee ruotohon lisemmät kommat mutta jos enskesän tavottaa soitolla passeliks navottaa.
Jos sitä törmäilee ihan kuin nauta parhaatkaan kaverit eivät he auta viettävää valuksii rinnettä löysimät hengeltä pinnettä. Siinä ois seikkoja, mitä vois muuttaa erheittenrähimet karmeest jos tuuttaa hellittyy huonoilta hetkeksi vaihtaen ystävyysretkeksi. Paljonkin linjat jos taipuneet vikaan siitä ois tultava järkiseks pikaan ottamal ohjakset kouriinsa loppuinen pistetys houriinsa. Tyhjästkö tuollaista esteeksi lappais hädäs vast pelastusköydestä nappais ajoissa oientaa asiat ettei nuo kumollaan rasiat. Mielessä viirailee kaikkisii uhkii ihan kuin pelkoisii kytevii tuhkii sellaisten terät voi leikata haaveiset kuppereiks keikata. Ihminen erehtyy, itsens myös suhteen ottamal vastahan torun ja nuhteen toivoaan silti ei kadottaa särymmilt, rintansa padottaa.
Juhannus ajaksi koleaa riitti aattoisen iltan silt poutaista kiitti rannalla roihuja seuraten kurttuista peliä teuraten. Haastelu jäi siinä ihankin niukkaan mitä nyt lauseeseen, muutamaan hiukkaan tuollailla ennenkin totusti älylläaatellen potusti. Tuohan jo joltinen väistännänvääntö ei kyllä ulompaa määrätty sääntö nololle mielelle maustetta pelmannilinjalle taustetta. Kukaan ei pakeille kummemmin rynni seuramiestaitojaan, tässä ei ynni antaneet omiaan puuhata juhliskin sivummal luuhata. Puutteisil eväil siis ohessa ollaan vähää ei rätväkkää iskeydy pollaan turhaakin moisia miettiä löydy ei sutjaista tiettiä. Aurinko pilkistää pilvientakaa raaskisko pidempään nättiään jakaa kovin noit säteitään säästänyt pilveilyy eteensä päästänyt.
Kesällä palelee lähespä aina ellei oo auringonpaisteelta laina siitä juur vanhana viihtyisi "rööreissä" kierto et kiihtyisi. Isoissa tiloissa holotnaa riittää ulkoavuotoihin järkisest liittää pitkillä paahteil vast varautuu lähespä uuniseks tarautuu. Nuorempan kotona aina ei lässänt uinumapetiään päivisin rässänt tänään se enemmän sääntönä ylenkin helppona vääntönä. Aina ei mielestä iloa pulppuu jotenkin tuntuu, et töhkäistä sulppuu millä nuo vuotensa täyttänyt kiiruselt jotenkin näyttänyt. Hanuri aatoisen iltana laulo rantaisii lakehii toivotust paulo veljen kun kanssa tuol nyhdettiin ääniensumia yhdettiin. Siihenpä jääneetkin ulkoiset hetket itäinen puhuri löysi tän retket nytkään ei tuosta viel laantunut tyynteisen auvoiseks saantunut.
Juhannukses ollaan juuri aattoiltan hyvä tuuri ester raanat suleksi muillemaille kuleksi. Viilee virta idänpuolelt säästää hikoaman huolelt kuivas kelis möllätään arjest itsee höllätään. Toinen pyhä, tätä jatkaa eistävää on silti matkaa joku tovi eduttu kiusoissakin reduttu. Ruotsis, Viros, kokot eessä hethän oikeassa reessä Suomen pamput sekosi miinuksille kekosi. Hiljallensa aika marhaa onnistukset, pientä harhaa eilen ruttu rämisi juhlapoppoo pämisi. Silmäiltihin kokkotulta ilonanti, parahulta näkis vielä monia kelpais kivoi lonia.
Pentti Pohjola 20030624 (20030624) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu