Yhä lumoo suomen suvi entislainen uus taas huvi lahti kimmelt tarjoaa kotikoivut varjoaa. Omppupuissa kukkaloisto sireeneiskin lähes toisto nurmenvihree voimissaan linnunlaulu soimissaan. Viileää nyt turhast liikaa mittaria jos sit tsiikaa harvemminhan mallisti joka ukon sallisti. Kyllä vielä helteit riittää paitoi niskast äkist niittää viimesuven muistoja tropiikkisii huistoja. Nuorille ja terveil passaa meitä rönii kaikki rassaa tul vaik miten messevää ytimistä etäs jää. Silmälle silt tosihienoo juhlapuvus kylpee tienoo ihmismielii virittää huomisihin kirittää.
Ehyin olos ajankäyttö riiminpätkil plareintäyttö toki muutkin mukavaa soittelukin sukavaa. Ikä-ukkon hiljastellen tulleit ryppyi siljastellen noista koostuu tarina lämpii pienest arina. Vilkkaampaahan nuoruusajois kilkuttelut hengenpajois tuot viel pyrkii matkimaan sorjansorttist latkimaan. Kotiäijäks kääntymällä enemmist ois nääntymällä kärryt lähes kumossa niukenteitten lumossa. Muualla vaik elo sykkii ukko omis nurkis kykkii pieni tuska mielessä hantaakit, et pielessä. Suuret luulot herätytti kotipesään perätytti riittäis nyt vaan kestoa elon iltaan sestoa.
Orpo etsii omaa tilaa eikä itsee sakkiinhilaa nuorest tuonne taipumus pientareelle vaipumus. Sillekin ol tietyst syynsä kohtasi kun haitankyynsä joka ilon nujersi lapsest mikä kujersi. Ettei ollut toimilt nopsa vaji liikaa sielunkopsa ohestmennen osaten sieltä täytteen posaten. Harrasteihin uppoeli äännähteli kurttupeli pännäl sitten viiruili kolosessaan hiiruili. Näistä koostuu rituaali mitä meikä lähel haali paripuoli puuttumaan omal oksal juuttumaan. Vanhetessa tuvan tuolil siitäkin jo lisähuolil melkein pakkoraossa kipeimpiä paossa.
Meidät on laitettu talsimaan täällä jokaisel sopivat askelet näällä ilman et liikoja vaaditaan sattuviks ohjelmat laaditaan. Ajoin voi tuntua, rytkettä riittää huonolla viikatteel laihoa niittää kaikkial taivas on pilvessä värienlähtöä kilvessä. Tokihan tiukalla vantit siin soivat kuitenkin käännökset lähespä loivat verraten surujen syvyyksiin mallintuu lähespä hyvyyksiin, Ulkona useita okaita tapaa silmille roiskailee pahimmoil rapaa ohjat silt vahvoissa varsissa räyhimmät kytkyjens parsissa. Monet nuo säikkeiset väistetty ennen rinta kun pamppaillen uusihin mennen valoa yhä sit löytynyt keveempään laineikkoon töytynyt. Haetaan helpommat kulkujen reitit niukemmal jäänevät nuppimme keitit toisista tukea etsien puutteisii avullaan metsien.
Pentti Pohjola 20030614 (20030614) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu