Vanhal mielel kuvittelen elon illas huvittelen kuta kukin aattelee henkevyyksii saattelee. Onko varppeil moitesanoil leikimminkin esilpanoil säksättäänk siin taipuilee ilost etääl vaipuilee. Mielipiteen takan olla järjenkäytön katsannolla luoda plussal hyllyjä vimputellen myllyjä. Useet jaksaa päivät juosta nostamatta itsee suosta se on kehän kiertoa yhtäläistä hiertoa. Olen tässä vanha ukko silt ei mielensuulla tukko verrytytän hakua lisäilläiksein makua. Ilo vaik ois pinnanalla sivuuttunee kohdal kalla orvonleima otsassa hituviistoo kotsassa.
Pahat sanat paljastavat vastavoimii valjastavat yksimiel jos hukassa tummansävyt kukassa. Edettäisiin järjenavuin pientareilla merkkihavuin kompurat siin niukkenis ohjasote tiukkenis. Luulemiset syrjäänheittäin piikkisemmät oheenpeittäin repaleitta matkalla sileelt pöydält jatkalla. Näin vois onni kärryil kääntyy samettisuus luoksevääntyy asioist sais selkoa vailla huomenpelkoa. Yhteisiä koriin laittain etähällä olonhaittain tunnejärjen siteillä valoil mielipiteillä. Siit vois alkaa soinnutella aatamiaan toinnutella löytäin helmet kaulalle ruusupuskaa naulalle.
Meihin lyödään jokin leima saamaton, tai ylväs, - reima ne on kuni valjaita muutoksitta paljaita. Kerrankin jos äksyst sanoo ihan turhaa anteeksanoo lokeroosi laitetaan kohtalolle naitetaan. Luonnetta on vaikee muuttaa raamituksiin tiukast luuttaa älkää tulko vaatimaan käskytyksii laatimaan. Arvostelen halutessain tyhkäkohtaa kalutessain enempää ei tarkota hyvänpuolta karkota. Todellisuus tärkeimpänä oheenjäävää äkkii känä jarrut pikaa avattu ilonraiteil ravattu. Nollatilast helppo lähtee tsiikaella iltatähtee elinpäivist kiittäen auliuteensa liittäen.
Pentti Pohjola 20030530 (20030530) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu