20030530 Heleänhelmassa


20030530 Että voikin olla...

Luontoa ei kehu liikaa
ympärilleen, ihast tsiikaa
pumppu melkein pysähtyy
kauneuteens lysähtyy.
Että voikin olla taulu
säesteenä linnunlaulu
kotikonnun koreus
ylimainen soreus.

Jokapuolla, tietty yhtä
sydänseutuun ilonnyhtä
kesän kun tääl sylissä
taajamis, ja kylissä.
Päivänpaisteen antamukset
höyheniks saa kantamukset
lahdenpäilyy ihaillen
sinnesihtain, pihaillen.

Luojanluomat nää on puitteet
eloon saadut sulonsuitteet
rinnantäyden haasteissa
arkisen ei raasteissa.
Toukokuu jo tänään vähis
ylihuommen, seuruu nähis
vehreenpursuun heittyissä
unelmiinsa peittyissä.


20030530 Taivaankaaren...

Rentoutta mättäin reppuun
nousuvoittoist, löytää peppuun
luonto henkee virittää
silmäilemään kirittää.
Vedevälke hengenruokaa
metsänpovi, sulost huokaa
puronjuoksun lorinat
kaikes onnen sorinat.

Taivaankaaren kupoolissa
siivekkäillä usein hissa
lintulajein suihkintaa
ihmislapsi nähdä saa.
Elämä on täten mallis
suvenilo, hengenkallis
järkevästi toimia
helmet roskist poimia.

Ystävien kera mennen
sielthän löytyi lohtu ennen
katseenpuhtaan valossa
toiminnassa jalossa.
Hyvyyttä voi eelleen siirtää
juuri tuonne, missä liirtää
onnenaikaa eläissä
sielunkelloin heläissä.


20030530 Luonto sehän...

Rehvyyttä, sopuisuutta
kesässä ei mitään uutta
lämmintä ja viileää
tuota tarjoo suvisää.
Pilveen veti juuri taivaan
itseäni riimil vaivaan
suihkuttelin kannuvettä
juurtuneille, mettä.

Luonto sehän elinvoimas
vehreenkellot heljäst soimas
lääkkeeksi sen laittelee
harmimpiaan taittelee.
Vuodenajat maustamassa
jaksamista taustamassa
että oikein ihmislapsi
tehtäviään kapsi.

Maailmalta huonoi kuulee
sodanmelskeit sieltä tuulee
epäsovun ansiosta
murheen kansiosta.
Suomessa nyt elää helppoo
ilmastolkin, osajelppoo
kukat kasvaa rehottaa
tyytyvyyteen kehottaa.

Pentti Pohjola 20030530 (20030530) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu