Tutkittu on noita olkapäänseutui eivätkä sietäile suurempii reutui kummaskin kiertäjät hajalla vanha ei ehonnu pajalla. Kiertäjäkalvosin jos oisi kunnos laiskuus se ainoast raplaisi tunnos nyt voi jo vaivuuteen nojailla kepeempiin käplimiin lojailla. Elämä jatkuu, ja vanhalla varal tonkia harrastein tutulla karal riimejä uusia pakertaa soitella hiukkasest tok myös saa. Onni, kun aamulla silmänsä räpsii keittiönpuolelle palalle käpsii vilkaisten sorjalle lahdelle siellä ois metkoja kahdelle. Suvi on puhkeemas täytehen terään itsekin koppaani haaltoja kerään paperinpinnalle piirtelen kuviteolemis liirtelen. Jospa vain älyään hallita voisi tuopa se timanttei käsille toisi eikä ois hengeltään hukassa -yhäti mielisiin pukassa. Ystävät, kaverit, - noita on lähel asutaan sentähän samalla tähel pimeänpelko näin voitettu ilojen kelloikin soitettu. Uusia huomenii, riittäis noit pitkään vaivais ei sökerönsotkuiset mitkään oleman ilta kun esillä seilattais tyynillä vesillä. Monii jäi toiveita, puutteistenkoriin eipä täs liike kuin rätväkän oriin hiljaisenreppua raahattu mielessä tok vähän kaahattu. Ilo silt kytenyt puseron alla sieluu ei pannut oo, pakkanen, halla ylhäält kait ohjia nykäilty pahimpain ohitse, sykäilty.
Pentti Pohjola 20030515 (20030515) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu