20030515 Työjarruja

Tutkittu on noita olkapäänseutui
eivätkä sietäile suurempii reutui
kummaskin kiertäjät hajalla
vanha ei ehonnu pajalla.
Kiertäjäkalvosin jos oisi kunnos
laiskuus se ainoast raplaisi tunnos
nyt voi jo vaivuuteen nojailla
kepeempiin käplimiin lojailla.

Elämä jatkuu, ja vanhalla varal
tonkia harrastein tutulla karal
riimejä uusia pakertaa
soitella hiukkasest tok myös saa.
Onni, kun aamulla silmänsä räpsii
keittiönpuolelle palalle käpsii
vilkaisten sorjalle lahdelle
siellä ois metkoja kahdelle.

Suvi on puhkeemas täytehen terään
itsekin koppaani haaltoja kerään
paperinpinnalle piirtelen
kuviteolemis liirtelen.
Jospa vain älyään hallita voisi
tuopa se timanttei käsille toisi
eikä ois hengeltään hukassa
-yhäti mielisiin pukassa.

Ystävät, kaverit, - noita on lähel
asutaan sentähän samalla tähel
pimeänpelko näin voitettu
ilojen kelloikin soitettu.
Uusia huomenii, riittäis noit pitkään
vaivais ei sökerönsotkuiset mitkään
oleman ilta kun esillä
seilattais tyynillä vesillä.

Monii jäi toiveita, puutteistenkoriin
eipä täs liike kuin rätväkän oriin
hiljaisenreppua raahattu
mielessä tok vähän kaahattu.
Ilo silt kytenyt puseron alla
sieluu ei pannut oo, pakkanen, halla
ylhäält kait ohjia nykäilty
pahimpain ohitse, sykäilty.


Pentti Pohjola 20030515 (20030515) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu