Järki se on synnynnäistä puuttuu meidän usein päistä arkimielel köntytään tippasest vaan höntytään. Yrityst kyl nousta pinnal röheyttä saaden rinnal alas rima tipahti kömpelyydeks vipahti. Tottumuksen konin seläs milloin mistä syystä peläs erehteitten kasoilla nollamääräin tasoilla. Harrasteissa eri juttu sinnehän se orvol kuttu rutunkylkeen näppejä unehteleen säppejä. Väistelijän kuormankanssa löpryyntynee täysin tanssa ilvehtijöil herkkua pitkin-nenin terkkua. Miksi otit hölmöst ohjat saavuttelit ainoost pohjat rintaahan se rutistaa kintunpuolii tutistaa. Oisko ollut jossain kultaa ettei pelkkää arjenmultaa sivu noista siirtyili huomen harmaa piirtyili. Silti kiittää ylä-ukkoo työnsi hiukan oheen tukkoo ilmal keuhkot täytteli koreitakin näytteli. Eihän pidä olla kade tuolloin estyis hyödynsade tärkeilyissä tutistuis nykyisest viel kutistuis. Nyt on kevät paikanpäällä kelpaileepi olla näällä lumista ei tietoa remututtaa sietoa. Kunhan jäät ne lahdelt sulaa silmänilost, siit ei pulaa vanhallakaan vaarilla pönttöys ei kaarilla. Rintaan nousee ilonhäivät muut jo kakkoseksi jäivät nurmennukkaa tarjolla lehtipuitten varjolla.
Juupelin jurrikka, mitenkä toimin pelkkiä roskia vasuuni poimin ottamat oikeita huomioon tyytyen sitkoisen tuomioon. Rivissä paikkahan oli myös mulla sieltä ois täytynyt esille tulla uskaltain katsoa silmihin eihän ois joutunut filmihin. Hoitelin hommani möllikän lailla kaikkia säihkeitä täydesti vailla sehän juur sääriä tutisti olemanmuurihin rutisti. Moitteisil sanoil viel joku kun irvi karkasin korpeen kuin säikkynyt hirvi enhän mä täyttäni tavoita antennipuoltani navoita. Peruskinjutut ol täydesti hukas moninen kielteinen rehoili kukas täältä ei saalista raavita vähänkäänvertaista haavita. Siitäpä annista eväs on tullut kupoolis jyllänneet kuvitteet hullut nyt kyllä töppöily laantunut ukkona senverran taantunut. Media tärkeytyy vuosienmyötä koska ei paiskella enää tuot työtä aikaa on ihan kuin rullalla tinnerrus mustalla mullalla. Varmasti hyötyä kaikesta lopult estänyt luullusti pahimmalt hopult siinä kyl mielessä ehommin synkemmäs korves, jos tehommin. Lasissa paljon on vuosienkiertoi siispä ei ihme, jos tuntuvi hiertoi kuuluvat olemain piirihin asiain ujuttuis jiirihin. Riimeillä meinailen eteenkin tässä olemat tipastkaan hommissa ässä venttiilei hengen kun availee kepeemmin uusihin ravailee. Huomaan, et ringissä kiertelee aatos tiukasti kupeessaan täytinen paatos moisest voi töhryni oivaltaa arkinen äijällä allaan maa. Tuskinpa monikaan haluu ees lukee joltiseen järkiseen miettehet pukee senverran sekavaa vuodatus puuttuu ku seulojen suodatus.
Pentti Pohjola 20030425 (20030425) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu