20030424 Sillä ei ylpeillä

Kytköksii täytyvi solmuistaan päästää
uudistushaluaan huomisiin säästää
ennenkuin maailma kovettaa
its-tunnon ainiaaks lovettaa.
Sillä ei ylpeillä, että on jäärä
harkintatapa se juurikin väärä
joustoa täytyvi harjottaa
plussaista pramille tarjottaa.

Nurkiltatsiikaajil, aina on hituus
päistänsä puuttuva joustoinen pituus
sieltä ei etriviin ennätä
haasteitaan ykkösiks lennätä.
Tokihan keulassa tungosta riittää
ahkeransorttiset paidoitta niittää
älä ees yritä voittoa
sotkemaan sirkeetä soittoa.

Mutaises-porukas pyllehtii passaa
henkeä vähiten sellainen rassaa
tuolloinkin astian äärelle
säpsetta riittävi säärelle.
Elämä kuorii kyl kerrokset niskast
puolisen huoletoist, syöttienviskast
ovet voi pamahtaa lukolle
laittaen kuvitteet tukolle.

Pohdintapuoltansa virittää pitää
sellaises ilmastos uusia itää
onnisteen karahkal lähättää
yritys silloinhan kirjaan jää.
Aina jos aattelee, eihän mun tarvi
ilmankin kohoaa uusi siel varvi
metsässämeno se korostuu
hankinnat, ruumeniks porostuu.

Intoa etsimään täytistä laukkaa
ruuhi vaik ryöhästä sisäänsä haukkaa
äyskärinotteilla ripeillä
eipähän suruissa vipeillä.
Kevät on tullut, ja muutosten ajat
tuolla vaan sivuilla oletteil rajat
säpinän näkyissä taululla
paikkansa rämäkäl laululla.

Musiikki möykyään nuotin vaik vierest
kauentaa kummasti pelkojenhierest
uskaltain uusia urittaa
lapkaista menentää kurittaa.
Jotapa tuosta, vaik ajatus huijaa
ainahan toistansa täällä jok puijaa
naaman vaan naurulle nykästen
siteeksi kevyest rykästen.

Pentti Pohjola 20030424 (20030424) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu