Kuka meist mitenkin täällä on vajaa rakkineet naristen huomiseens ajaa eikä siin paljookaan suosteista jelppaus-saranat ruosteista. Pyytämäl joku voi pysähtyy hetkeks äkkiä laittaa tuon hommansa retkeks yritä ihmeessä taipuilla syytä ei suruhun vaipuilla. Tuollaista ollut on alusta saakka lisii vain vuosista harteilla taakka eikä ees ongelman niminen jota on kannettu, piminen. Möhkä ja ähkä nyt tuollaisen kanssa solmuillevääntyä lähespä tanssa ilo et liesussa pysyväst vaikka täält huutelis kysyväst. Ahtailla raiteilla junamme kulkee ilommat ehdotteet totusti sulkee äläpä pyytele jatkusti oli vaik lähemmäs katkusti. Rauha kyl haarukas öillä ja päivil siltikin sitkoiset luonansa näivil puseron alaisii paineita enentää kuluissa laineita. Meneilymieltä voi persuksil potkii järkevänkäskyillä komentoi lotkii ei pitäis alistuu vähille tuloksenhakuja nähille. Jos ei oo hikoiltu sellaisten eteen pian siin kiihertyy posket ne veteen alkavi tantalus taluttaa olijaa nurjemmil valuttaa. Siinä sit mökyää, jelppimään tänne multa on hukassa kaikkisest jänne vaiko jo sotkin sen lapsena taatummin, nykyy kait hapsena. Vajailla vauhdeilla enimmät ajat pysyen tiiviimpän. alust jo hajat kuvitepoterois viihtyen hengessään pelkästi kiihtyen. Yhteisönturvissa, selkänsä takan plarailee annetun korttisen pakan ässät vaan muualle siirretty koordnaatit toisaalle liirretty. Eniten toki nää, kuvitejuttui jotka vois oleilla heikolle tuttui ajatus-akanain ääressä pyssöötysmielistä sääressä.
Pentti Pohjola 20030423 (20030423) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu