20030418 Toiset on lähdöt

Selityskykyni nollalta näyttää
epäily mieltäni kiusasti täyttää
jaksan kyl ilompaan uskoa
-varmentaa, iltaista ruskoa.
Päässä kyl pyörivät miljoonat aatteet
neulankinterävät olemainsaatteet
silti ei julkistus onnistu
lankulta ihminen ponnistu.

Toiset siis lähdöt ne, vanhalla mulla
veden ei raikkaana esille tulla
osaama omaa on sorttia
rynkyän hämilläin porttia.
Jos voisi kaavioiks asiat laittaa
silloin ehk muualkin selkeeltä maittaa
eipähän tuolmuotoo passaile
kyntisyyt kipeilyil rassailla.

Aina kun muistaisi, niukat nuo eväät
takana runsahat konstiset keväät
its-tunto eihän voi pullistuu
ryntöiseks sykermät mullistuu.
Monet on reitit sit tietoa hakee
ponnistaa kohti tuot saantojenlakee
tallaamat  jarrua aluksi
homma näin muutattaa haluksi.

Koko tää kuljenta, painavas repus
utalanotteita mallintaa hepus
polku vaik ylmäärin mutkittaa
huomista kivuudel tutkittaa.
Mitä tul sanottuu, höpöä juuri
erehteen annostus nuljakansuuri
lähtö vaik tarkasti ammuttu
aiemmin maalia sammuttu.

Korjata pitää nyt lärvisii lähteit
monien mielestä, pelkkiä tähteit
-vihjailui, seliksii mietteissä
haittaista tuottavis tietteissä.
Nöyrästi nieleksin peitetyn moitteen
aloitan ehyymmän, tapojenhoitteen
saattaa kyl pusikko rapista
painaissa väärästä napista.

Ilo on elää, ja nöyrästi olla
omalla ankeal tuol kartanolla
puollellen välillä suuria
silmäten edessään muuria.
Elämänkaari on notkolla kovin
uusienhoitumat, raoilla ovin
vähiin tääl ennenkin tyydytty
haaveitten haasioil hyydytty.


20030418 Tyhjänpäiväin kapalointii...

Nyhjäkshän siin elo muuttuu
jos tuot pyrinpuolta puuttuu
kaikki lahoo kohtaansa
surkuttelee johtaansa.
Ennemin ois täytynt varoo
myöhäist niskavilloi haroo
ilonlähteet kuivuneet
olonriennot nuivuneet.

Tyhjänpäiväin kapalointii
epämääräist hapalointii
moista olo pursuaa
ylenmäärin tursuaa.
Ponniste se kehost eril
omaparhaan pinta veril
aatelkaa nyt tuotakin
kilometrei suotakin.

Jokapäivä jäykemmäksi
sisunsorttii näykemmaksi
hitsivieköön, pelottaa
ukkoo aika kelottaa.
Luuloakin väikkyy sopas
omuus ei oo paras opas
kavereille käännytään
sinnesuunnal väännytään.

-:-

Elämä on aina suurta
-vaikka kuinka pienissä puitteissa

-:-

Odottelu on sellainen taito
-missä mitataan mieltä

-:-

Pelkäämällä osaamattomuutta
-takaa toisten paremmuuden

-:-

Huomioida tarvitsee silloinkin
-kun kaikkeus vieraantuu

-:-

Edustuskelvoton väistyköön
-myös, monine mahdollisuuksinensa

-:-

Hitaita geenejä
-etkä eturiviin ennätä

-:-

Tuomareiksi rupeaville
-hoituisikohan homma, omistakäsin?

-:-

Haaveet kuihtuvat iänmyötä
-ja ponnisteitten puolittuessa väkisin

-:-

Lähteä nyt ottamaan omistaan selvää
-useinkin pelkkä, uskonpurkaus

Pentti Pohjola 20030418 (20030418) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu