20030318 Sotkupotkuja


20030318 Veroilmoituspakko...

Vastuista pääse ei vanhakaan eroon
usein tuo liittyvi, maatilaveroon
ilmoistus tehtävä jatkusti
oispa vaik mitenkä katkusti.
Kolhoosin asukkin tarve siit seuraa
helmikuun lopulla, lappusii teuraa
peltojen vuokrien muodossa
omtunto rehtihin suodossa.

Siinä on kiinteistön ainoa tulo
muilla kuin sektoreil täytinen kulo
vähenteit vaikee noit määrittää
aatosta kiusaisest häärittää.
Pienen vaan tuokion, ryhtymä juuri
laadult silt jotenkin matoinenkuuri
minutk juur iäksi valittu
sisarusparvesta, halittu.

-Ennekin tehnyt oot, sanotaan tuosta
annappa pännäsi numeroil juosta
hiljakseen sisäänpäin hymyilen
osaamapuolest kun lymyilen.
Tarve on muuttunut, minuutteintyöksi
kyllästys sellaiseen ihmisen syöksi
leima on otsahan lätkäisty
rentonaolo kun pätkäisty.


20030318 Yleensä unohtaa...

Henkisest heikommat jonojen peräl
saantojensäikehet ikuisest keräl
vaikka tuos kintut ne vilistäis
jäähtynein horkkaiset hilistäis.
Kun ei oo taitoja tarjottu föliin
monethan roinat siin saattuvat köliin
yhteinen tahto on hukassa
tuhannet rikkaiset kukassa.

Yleens kyl unohtaa tuollaisen osan
henkisens, lituskan aihioposan
sännätään hitaast kuin jurrikka
vikkelist etäinen turrikka.
Leikiksi lyötävä juurikin haasteet
puseronsalaiset kipeät raasteet
unhoteainetta mielelle
stoppista esittyin pielelle.

Ärsytesykkyrään saisi ei tarttuu
jotenkin paiskata kauemmas karttuu
ilol ei ankkurei jalassa
hommelit paremmin alassa.
Turhia sälytteit ehdoitta väistää
helmienlaatuisii, juurikin päistää
onkohan ootoista hyötyjä
vaiko jo eväkset syötyjä.


20030318 Kukaan ei huutele...

Elämää seurataan syrjästä täältä
pyyhi ei pölyjä, ihmisenpäältä
itse saa vastata, kysyä
linjallaan totutust pysyä.
Kukaan ei huutele, jelpparei ollaan
jos sulle vuotoja kertyilee jollaan
meillä ois äyskärit varalla
tunto siis oikeella karalla.

Noita ei sointuvii sanoja kuullut
pikemmin jupinaa olevan luullut
hitsiäk tuollaista passaisi
kallista kertymää hassaisi.
Onnea turha on löperön varttuu
tuhansiin esteisiin aiemmin tarttuu
huutais vaik pirusti apua
eipähän montustaan kapua.

Fillaril ajais kuin ketjua vailla
monttöörii siinä ei, halmeilla, mailla
pyöriin ei aikaansaa kiertoa
uusihin vinhaisiin viertoa.
Painajaisunissaan tuollaista näkee
ikuista siinä on vastaista mäkee
sitten jo unohtaa osaaman
järkeväks mielityn hosaaman.


20030318 Minä oon kapteeni...

Kansa on sanonut sanansa vaaleis
miten nyt meneekään, ryskäst tai haaleis
turha sit arvailla edeltä
voidaan ehk etääntyy medeltä.
Luulis et kurssia konstista seurail
jokaisen mieliksi hitsinkään teurail
estraadeil laumois kun rynnivät
virheiset totutust ynnivät.

Minä oon kapteeni, - joku siel huutaa
ettekä näpeist vie, lakaisuluutaa
täytyi täs pitkästi varttua
saamatta heiluttaa karttua.
Nainen nyt valttia, alusta loppuun
entisert pomot siel, jäähtyä hoppuun
alkakaa polvilla niiailla
kuvitevauhtia hiiailla.

Äsken vast tulokset kansalle selkis
monelta yritteelt portit ne telkis
onnistus ketä taas avitti
sieluista hivelyy ravitti.
Vuosia neljä keil kivises "linnas"
hölskähti lämpöisest syvällä rinnas
lujast kyl vastuuta sysätty
miinuksenmeinink et pysätty.


20030318 Oma mieli...

Touhuilua pitää olla
siinä kestää kunnos polla
ellei tuolleen toimi
kivainpäällä loimi.
Minä itte, se ei riitä
ystävät nuo piiriin liitä
jopa huomaat kivat
löydät ilonrivat.

Oma mieli myöskin esil
turvallisest jokavesil
lähteä ja tulla
sovunvärist pulla.
Kiitoksia elon annist
täyteytten luoksekannist
ilman eihän pärjäis
harmaa sieluu värjäis.

Pienet jutut kompassissa
tovist toiseen luistain hissa
korvantaakse laittain
epäviihdyt taittain.
Ryskyä ei pidä sallii
aina löytää, mielenhallii
heipparallaa kamut
vipeltää myös ramut.

Pentti Pohjola 20030318 (20030318) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu