Elonryyti riitelköhön siihen tulos liitelköhön miksi muuta haluais totuttuunshan kaluais. Päivä nousee aamusella kahvitulest lämpii hella totuttuine toimineen rajaisine voimineen. Sängystnousun kun sen tekee valmis vetään nöyräst rekee missä matkaa kuvite olinpäiväin huvite. Jokaisella jotain omaa ehkpä mielestänsä somaa yksityistä yrittää henkee siivil pyrittää. Päätepiste horisontis epäkelpoi, niitkin kontis anteeksi, jos loukkasin vääril määreil koukkasin. Iloo siitä, et voi toimii pientä vakkaseensa poimii ruumenis ehk hippuja jotka estää tippuja.
Riimeillä on tarkoitukset harmaanmustan karkoitukset vaik ois tyhjää lällyä mielenpäälle vällyä. Työt kun jääneet taka-alal harrasteesta, lisähalal sylintäydelt määriä voi näin hihoi kääriä. Osaajat on eri joukkoo heidän henki sfääriin poukkoo saantonsakin suuria järkevyyksii juuria. Meit siis täällä kaikkii laatui perinnöks, ja opeis saatui kullakin on etunsa rensseleistä retunsa. Kateus ois väärää sorttii lonksuella pääsynporttii ristiin menis haennat yleislinjois, paennat. Vaistonviemii meistä monet tajuumatta liikkeens konet jälkinaarmut näyttävät ketkä taitoo käyttävät.
Kuka mitä mieles pyörtää aivojansa siinä hyörtää eväittensä määrissä tuskin teot väärissä. Ylpeys ois erijuttu sileennetty että nuttu oppineitten asiaa raotella rasiaa. Maalaispojan mallailua ojansyrjil kallailua vanheteskin omittu harraspuolet lomittu. Eihän tää oo yhtäänmitään nöyryyttä saa sylis pitää reppu teoist luttussa ummehdusta nutussa. Silmänsyrjäs silti ilo kohdissansa, hyöty, pilo muuhun ei ois eväitä tälleen tunnos keväitä. Puisevaks nää monet laittais tuo ei kyllä tehoo haittais avuillani pärjäilen loimiain kun värjäilen.
Riimejään kun piirtelee huolii syrjään siirtelee enempään ei eväitä löytään uusii keväitä. Joku joskus näykkää tuosta töttöröistä moisis juosta kirjaajaksko yrität herraseuraan pyrität. Enpä tahdo minneen mennä pegasos ei täällä lennä kulmikasta kasailen hengenmaastoo tasailen. Luulemisil tullut seinä lakouksis kultaheinä arkiaattein ohella eipä pitkäl kohella. Harraste tuo eripuolii ohentamaan mielest huolii siinä syy ja seuraus jonkinmoinen euraus. Tekemätkin voisi olla keikkuisi siin erist jolla nyt on neula riimeihin paidan-alus tiimeihin.
Ihmisil on ilontarve huolista et tulis harve sitäsorttii mielisi täyteydest kielisi. Ain ei ole jengat jetist jaksaisi ees nousta petist kolotusten kynsissä sielun rypeis ynsissä. Muisteltaisiin menneit aikoi ehkpä sieltä löytyis taikoi vääntää kulku hyväksi uuteennojaa syväksi. Porukois kun pyöriskeltiin riemuäänin hyöriskeltiin yhtäläisen oloista etääl tunnon noloista. Vanhempana varovuutta niskavillain harovuutta meikähän on sivussa toiset ohjuuvivussa. Seuras lähes turpa tukos aivoin aatos perälukos olevuus nyt esillä lulliskellaan vesillä.
Pentti Pohjola 20030128 (20030128) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu