20030105 Eroon läskeistä


20030105 Loppiaisliikkeitä...

Jouluiset juhlat koht kinkkuina syöty
laatikoi, piparei, naamahan lyöty
kiloja pitäis kyl karistaa
tohtorin määräys aristaa.
Poistapa ruuista, rasva ja makee
veres kun sellaisist liiasti sakee
olen nyt puunkuoren välissä
mitenkä jaksaisin nälissä.

Yleenskin olen jo suunnannut sinne
jossa ei mauista tirseile rinne
benecol, pepsi max, cakkarin
tortut ja kakutkaan eivät in.
Kyllä noit torttuja runsaasti tehty
possun sen syönti ehk hivenest ehty
suklaiset rasiat pöydällä
rättikin silmillä, löydällä.

Nyt tulee muutosta niukempaan suuntaan
kiloja aletaan järjellä muuntaan
vatsan on pakko sen oheta
grammojen jässikäst loheta.
Huomenna pyhistä viimeinen esil
sitten jo soimomme selkeemmil vesil
laihtumus alappa aherrus
vähii tää pullean paherrus.


20030105 Imuri-osuuden...

Riimeillä ruinailla tehosti taidan
laittaen onneni etehen aidan
koska oon orpona olossa
yksinään kotises kolossa.
Velimies hoitelee metsistä rangat
pidellen käsissään työmiehenlangat
ukkona kotpiiris ähellän
hermostusmielellä sähellän.

Imuri-osuuden kylläkin jeesaan
pihaiset nurmikot lyhyiksi peesaan
villaisii koiria kauhistun
sehän se ainaisest vika mun.
Entisis paikoissa kalusteet täällä
silmäänhän äkäistys, erist jos näällä
luontoa hellien hyväilen
ikkunast talvella, syväilen.

Naapuriskäyntiin oon jästillä mielel
estoisii sanoja kapuaa kielel
toisaalta löpinöiks laittaisin
orvon tät osaani taittaisin.
Ylenkin vaikea nöyryyttä löytää
kylmähän etäämmäl henkisest töytää
siihen on ratkaisut savuna
etsinnänjatko vaan, havuna.


20030105 Näinpä se toiminta...

Harraste tarvitsee, sitä sun tätä
eikä sit puolikkaaks innokas jätä
kuka on sortunut, nakissa
aihiot tiukasti pakissa.
Silloin kun eläke-aika on käsil
vähenee juontehet harmeista pläsil
tartutaan turhiinkin ottoihin
lähespä, sieluisiin kottoihin.

Ilkeintä juuri ois joutekseen olla
kumisis kaiuista, tyhjennyt polla
elämän muuttuissa löllöksi
valuisi kuluissa pöllöksi.
Näinpähän toiminta syömmelle rieskaa
pannujen alle saa joltista lieskaa
omiaan vaikka siin nokittaa
yhteisii aiheitkin " kokittaa".

Tarttumapintoja ehdoitta mielii
väistääkseen kipeitä särmäistenpielii
järkensä hyötyises käytössä
elämänmerkkejä näytössä.
Kaikkinen kukinta tulosta antaa
samalla väistäiksee, rutistuspantaa
hukattui etsien esille
pikkusii pursia vesille.


20030105 Moinenkin aika...

Innostus harrasteen pystyssä pitää
uusia versoja yhäti itää
mitenkä sellaisest luopuisi
tyhjistkö huomisis juopuisi.
Heitetään kiukaalle löylyä totust
sitäkin etäämmäl haitoista, potust
ei pidä oviaan sulkea
töksötysmielellä kulkea.

Moinenkin aika voi piankin vuottaa
kaikkinen kähmellys hikeä tuottaa
pumppu voi alkailla niukkia
jaksais ei handuilla hiukkia.
Onni on sellainen olemankaver
ettei se paikalla, jos siinä haver
aateltais moisia edeltä
kaikonnu liiast ei medeltä.

Mukavain seurassa ihminen viihtyy
potti jos vajaana, äkisti kiihtyy
ykskään ei palvo tääl minua
ruinaillen saapi sit inua.
Torsona hukassa lähtöjenvoimat
rintaakin ahdistaa tuntojensoimat
kohottais montusta pihalle
antaen palttua vihalle.

Pentti Pohjola 20030105 (20030105) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu