Jouluiset juhlat koht kinkkuina syöty laatikoi, piparei, naamahan lyöty kiloja pitäis kyl karistaa tohtorin määräys aristaa. Poistapa ruuista, rasva ja makee veres kun sellaisist liiasti sakee olen nyt puunkuoren välissä mitenkä jaksaisin nälissä. Yleenskin olen jo suunnannut sinne jossa ei mauista tirseile rinne benecol, pepsi max, cakkarin tortut ja kakutkaan eivät in. Kyllä noit torttuja runsaasti tehty possun sen syönti ehk hivenest ehty suklaiset rasiat pöydällä rättikin silmillä, löydällä. Nyt tulee muutosta niukempaan suuntaan kiloja aletaan järjellä muuntaan vatsan on pakko sen oheta grammojen jässikäst loheta. Huomenna pyhistä viimeinen esil sitten jo soimomme selkeemmil vesil laihtumus alappa aherrus vähii tää pullean paherrus.
Riimeillä ruinailla tehosti taidan laittaen onneni etehen aidan koska oon orpona olossa yksinään kotises kolossa. Velimies hoitelee metsistä rangat pidellen käsissään työmiehenlangat ukkona kotpiiris ähellän hermostusmielellä sähellän. Imuri-osuuden kylläkin jeesaan pihaiset nurmikot lyhyiksi peesaan villaisii koiria kauhistun sehän se ainaisest vika mun. Entisis paikoissa kalusteet täällä silmäänhän äkäistys, erist jos näällä luontoa hellien hyväilen ikkunast talvella, syväilen. Naapuriskäyntiin oon jästillä mielel estoisii sanoja kapuaa kielel toisaalta löpinöiks laittaisin orvon tät osaani taittaisin. Ylenkin vaikea nöyryyttä löytää kylmähän etäämmäl henkisest töytää siihen on ratkaisut savuna etsinnänjatko vaan, havuna.
Harraste tarvitsee, sitä sun tätä eikä sit puolikkaaks innokas jätä kuka on sortunut, nakissa aihiot tiukasti pakissa. Silloin kun eläke-aika on käsil vähenee juontehet harmeista pläsil tartutaan turhiinkin ottoihin lähespä, sieluisiin kottoihin. Ilkeintä juuri ois joutekseen olla kumisis kaiuista, tyhjennyt polla elämän muuttuissa löllöksi valuisi kuluissa pöllöksi. Näinpähän toiminta syömmelle rieskaa pannujen alle saa joltista lieskaa omiaan vaikka siin nokittaa yhteisii aiheitkin " kokittaa". Tarttumapintoja ehdoitta mielii väistääkseen kipeitä särmäistenpielii järkensä hyötyises käytössä elämänmerkkejä näytössä. Kaikkinen kukinta tulosta antaa samalla väistäiksee, rutistuspantaa hukattui etsien esille pikkusii pursia vesille.
Innostus harrasteen pystyssä pitää uusia versoja yhäti itää mitenkä sellaisest luopuisi tyhjistkö huomisis juopuisi. Heitetään kiukaalle löylyä totust sitäkin etäämmäl haitoista, potust ei pidä oviaan sulkea töksötysmielellä kulkea. Moinenkin aika voi piankin vuottaa kaikkinen kähmellys hikeä tuottaa pumppu voi alkailla niukkia jaksais ei handuilla hiukkia. Onni on sellainen olemankaver ettei se paikalla, jos siinä haver aateltais moisia edeltä kaikonnu liiast ei medeltä. Mukavain seurassa ihminen viihtyy potti jos vajaana, äkisti kiihtyy ykskään ei palvo tääl minua ruinaillen saapi sit inua. Torsona hukassa lähtöjenvoimat rintaakin ahdistaa tuntojensoimat kohottais montusta pihalle antaen palttua vihalle.
Pentti Pohjola 20030105 (20030105) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu