20021226 Joulunajan ähkyjä


20021226 Varmasti keinoja...

Ihmisel aikaa jos, sitä on liikaa
hädissään ympäril pakosti tsiikaa
mistä sais viihtyä pilohon
joltista otetta ilohon.
Löytämään itsestään lämmintä uutta
vartomaan pirteäst tuot tilaisuutta
luulemat vähäänsä helmeksi
pistää syyst menentää telmeksi.

Varmasti keinoja jostakin ilmii
olemat todella nyyhkyistä filmii
puntit jos oisivat tasassa
eväksenainehet kasassa.
Hötkyily särkisi äkkiä toivon
lykäten esille murheen ja voivon
toiset kyl aatteet ol pollassa
selkeänsuuntainen hollassa.

Kerätty ajatus pikaa jos kuolee
niveränlastua tietysti vuolee
siroinen sointu se särähtää
arkehen olija tärähtää.
Yhä jos oottaa, et ottavat matkaan
varmasti painuvat sit tietä hatkaan
mitä tuo torso ees tarkottaa
kamuthan piiristään karkottaa.


20021226 Ajatus edellä...

Väsy jos yllättää, istutaan tuolil
tehokast myrkkyä sehän on huolil
miks pitäis rahkeensa katkoa
saadakseen törmimiin jatkoa.
Ajatus edeltä hommihin painuu
löytäen rinnastaan tervettä vainuu
ehdoitta karit nuo kierrellen
mutkaisii polkuja lierrellen.

Oikoista tietä ei olemas edes
näkimet lorrailis kyyneltenvedes
tuollaista esii ei avata
päättömin kanoina ravata.
Etsitään merkkejä oivallustavast
aavistusomaisii nykyjä vavast
hyödyt jo karkaavat syliimme
linisenmenttiä hyliimme.

Reppu voi rutistaa kipeesti selkää
yhäti enemmän, jos tuota pelkää
sisua ei saisi hukata
ruuhonen rannasta pukata.
Kerran jos onnistuu, selvemmin näkee
missä on alannet, vastaista mäkee
tuurilla laivatkin seilaavat
entisist ohjeita peilaavat.


20021226 Tarvimat riehua...

Ihmisen vaikeus vähistä johtuu
eikäpä tarvitse suuremmin lohtuu
kunhan on ymmärrys yhteinen
porukanparista nyhteinen.
Nuojuva mieli se todella taakka
oma jos valinta, henkinen raakka
löydettäis toisien apua
montust ei orpona kapua.

Tarvimat riehua hikeä otsas
kallistuskulmaa voi pidellä kotsas
sisäinen sävel jos soimassa
rapuillenousuhan voimassa.
Pakkia ajoittain tulenee kyllä
senverran heppoista yritteenvyllä
lannistus ansoja asentaa
varottais sitä jok masentaa.

Sielunsa mustaa saa pestäkin koittaa
entisen lamansa kunhan sen voittaa
tinkimäl tyhjistä tarpeista
parantaa eristeen arpeista.
Aurinko meihin kun säteensä luopi
vakavast erillä oloa tuopi
jotenkin lapsisel uskolla
kevyymmin kontturit kuskolla.


20021226 Täytyisi yrittää...

Joulu on ihmisen herkempi puoli
vuoden ain kulkeissa nakertaa huoli
taasko ma toimin noin nurinpäin
saantojen sekundast kiinni jäin.
Muistanut olla ei riitosti vahva
lipsuili kädestä ohjailukahva
keljuu jos päästelee puseroon
rivin taas hännille valmis oon.

Täytyisi yrittää, täytyisi jaksaa
elämänveronsa iloiten maksaa
hyväksyy, mitä tääl annettu
valmiina etehen kannettu.
Aina jos jurisee, mulle ei riitä
taakkahan kasvelee yhäkin siitä
porukoinpiiristä ulos jää
siinähn turpoaa väkist pää.

Nyt kun on Joulu, niin muutoksenhakuun
oikeista keinoista hakien takuun
valoo jos paistelee edestä
nautintaoikeus medestä.
Puhtaalla tunnolla sietoa riittäis
iloisennauhoja solmuille liittäis
enemmän jaksaisi toimia
helmiä plakkariins poimia.


20021226 Turha on varttua...

Helppo ois hoidella laiskurinhommat
siinä ei keräydy etehen kommat
persusta voisi kyl puutua
järkikin entisest luutua.
Annat jos näppisi tuollaisel onnel
vilkuta kaikonneel ilojenponnel
takana riemuisat kokemat
edessä mälsien hokemat.

Koikellust tarvitsee yhäkin jatkaa
venyttää samalla uutuuksiin matkaa
luontaisentyylistä touhua
etäillen suoperän mouhua.
Turha on varttua lotossa voittoo
yhtäpä arkisen närskävää soittoo
korvat siin alkavat tinnittää
hontelost huomiseen sinnittää.

Edestä löytyy kyl aarteittenkasoi
plussat ja miinukset hakevat tasoi
yhtä on koitosta kokemat
auta ei velttoilun hokemat.
Vauhtia lisäten edelteenmukaan
sulkia laitellen limiseen sukaan
jospa viel siivet ne kantaisi
palkinnon yritteest antaisi.

Pentti Pohjola 20021226 (20021226) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu