20021203 Vapaalle vaihtaen


20021203 Viikkoja vaik ennen...

Joillakin on joulukiireet
ettei mallaa enää siireet
piparit jo purkeissaan
tonttulapset kurkeissaan.
Hikipäässä mattoi ulos
täytyy olla raikas tulos
lahjojakin hamuiltu
piilonpaikkoi, namuiltu.

Viikkoja viel ennen juhlaa
silti parastansa tuhlaa
unetkin siin katoaa
huomenilon patoaa.
Ken taas toimii järjenkanssa
pirteästi sujuu tanssa
silloin jaksaa jäsentää
hyvyyttä viel tähteeks jää.

Ylipaljuus, se ei anna
ihmismieltä valoon kanna
hiljentyissä sanalle
pääsee nöyrän hanalle.
Pöydänantii napsiskella
vatsanmittaa ohennella
keskikoht ei pullistu
huomen ähkyst mullistu.


20021203 Lähtispä läiskien...

Ikäinen reppu kun kyyryhyn painaa
unohteest yrittää hakea lainaa
että viel henkisest kuosia
sutjakkasorttista suosia.
Miten näist vanhoista nahoista eroo
pakko on maksella väsymäinveroo
joutoista ryystäen rintaansa
paiskaten pankolle kintaansa.

Sisu on lopussa, henki ei riitä
asiain piuhoi ei toisiinsa liitä
nurkilta pikkusen kurkistaa
sepä se huomista surkistaa.
Lähtispä läiskien porukoinmukaan
jopahan juontuisi hommelit sukaan
raajoja räpsyttäis roimasti
sisäistä uhoa voimasti.

Ei tule lasta, ei myöskään tuot kakkaa
huolia kerroksin rintahan pakkaa
kuvitteensuloista taluttain
leilistä vähätkin valuttain.
Ollaan täs entisii äijiä ihan
juuri ja juuri voi lampsia pihan
sitten jo tarvetta hidastaa
nuhjakan maineenhan siitä saa.


20021203 Kova on koulu tää...

Ihmisenpolku voi mutkainen olla
aina ei riittele kaikkehen holla
siitä jos itkuhun ratkeaa
vakainen tähtäys katkeaa.
Omista virheistä harvempi puhuu
kuitenkin kuuluilee jostakin huhuu
tuolla on painoa niskassa
ehdammat, etäämmäl viskassa.

Kova ol koulu tää puiselle päälle
useinkin erehtyi heikolle jäälle
alkoivat puntit ne tutista
suunseutu ääniä mutista.
Hitsi miks valitsin tyhjän tään arvan
pätkäisin ilohon johtavan karvan
niukkaa ol ennenkin olenta
unehtui tahtihin polenta.

Kompassinneulaa ei uskonut enää
sehän se siivitti vauhtihin tenää
mielessä myllersi monia
riitost ei kukkuu, jost lonia.
Vaikka ois ikänsä kopsinut hiukan
henkisennälässä, ohjaksis tiukan
auttavat ohjeet ne vaikeita
tylsineet terävän aikeita.


20021203 Vähissävaellus...

Kyllä sen ihminen itsekin tietää
milloin on langat ne sotkussa
omaa tuot hyväänsä vähemmän sietää
taantumantuntua potkussa.
Ulkoapäinkin voi vihjailla tuosta
hitaastikiirennän mallista
ettei oo ehtinyt riitosti juosta
tiimassa santa se kallista

Vähissävaellus ihan kuin kipu
sydämenrytmejä ronkkailee
nuukasti huomiseen paatti tuo lipu
elo vaan esteisis konkkailee.
Maailmansivu on laiskuus se haitta
tartunnat taukoovat tylysti
vajaana, pohjillaan, lähespä aitta
ilojen lastuja lylysti.

Silloinkin kuvite villisti laukkaa
maitten ja metsien äärihin
ontelonkakkua pelkäst vaik haukkaa
joltista värinää säärihin.
Aika muk rahaa, tuo puppua pelkkää
vinkeet vast tulosten ahmissa
erakon aatoksis sielläkin helkkää
kuvitteenpaljoja lahmissa.


20021203 Hiljaa vaik ollaankin...

Riimii kun suollan niin höntiksi luuleet
takana puhuttui pelkästi kuuleet
siinhän ei totuuden tähteitä
oikeaan osuvii nähteitä.
Hiljaa vaik ollaankin, mieli ei makaa
perustan rakenteel sellainen takaa
oikein ei oisikaan puhua
levittää virheistä huhua.

Ihmisen paras on, opitunkäyttö
sydämen sisäinen nöyrästinäyttö
vahvuus ehk jotenkin sivussa
aavisteenomainen vivussa.
Kaikkia kareja etäältä kaartain
oikeat ohjelmat haltuunsa saartain
evästä enemmäks idättää
kehnoihinkulkua pidättää.

Tsiikaten välillä kompassinneulaa
vahtien järkisest soimonsa keulaa
aavalle koska on tarkoitus
peloista hitoille karkoitus.
Laatu vaik oliskin jossakin muual
istahdus pöytähän siltikin ruual
unehtuu surut ja napinat
vahventuu rehvakan sapinat.

==========

Ihmisen tie
-luonteensa ehdoin
sopeutumista olevaan
-poikkipäisestikin
viimeiseksi väsyen

==========

Ei sillälailla!
-minäitse, tyylillä
vaan, odottaen ohjeita
-luodaanko mahdollisuus
ja hypäten onnistumisten kelkkaan

============

Kuka elää, hän kokee
-ihan vaan laillansa
haasteistenylitse tarpoen
-ujuttumalla yhteisiin
ellei sitten, eristäydy

=============

Jokainen on jotakin
-mikropienestä, enempiin
etsimällä, tarkkailemalla
-laittaen muistiin
saadakseen kahvan käteensä

=============

Kokemusta kertyy
-ihan itsestään
sinulta minulle
-ja päinvastoin
ollaan onnellisia

=============

Olla olemassa
-ansiottomana
lähtemättömänä
-kuvittelun eväin
ja tuulistahan riittää

=============

Jalat veisivät
-kunhan pää antaisi luvan
eteenpäin, taikka ympyrää
-miten kullakin
tyhjähän ei edistä

=============

Heikkojahan tönitään aina
-kun sen muistaa, - luistaa

=============

Valoa yössä
-jos huomenna työssä

=============

Vaikka mikään ei muutu
-älä siltikään suutu

=============

Nyt on vaan näin
-henkselit väärinpäin

=============

Jos ei yhtään satua
-tarve perästä katua

Pentti Pohjola 20021203 (20021203) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu