20021121 Joutosilppua


20021121 Aatos taipuu...

Mik tääl onkaan turhaa työtä
ajassa kun valutaan
pienesti on onni myötä
huomensuuntaan halutaan.
Joku toinen, toisel lailla
aikehensa asettaa
eikä viihdy näillä mailla
kauemmaksi lasettaa.

Aatos taipuu vähiin kyllä
harmauskin huvittaa
eihän joka pollal yllä
talvee kesäks kuvittaa.
Onni tulee vähän luokse
varoo jos noit pahoja
ihminen äl karkuunjuokse
hae useit tahoja.

Valonvälket loimahuttaa
kertyessä vuosien
hetkittäisest roimahuttaa
jaksain pientä suosien.
Unelmia säilytetään
tuorehina rinnassa
sateenkaarta päilytetään
haavehien linnassa.


20021121 Rinnassaan silt...

Suurin onni, saada elää
tajun pysyis kunnossa
aivan varmaan rinnas helää
ilonhelmii tunnossa.
Pikku vaivat,mitä noista
kunhan kinttu kohoaa
lapseksi ei taika poista
ikäisnäisnä tohoaa.

Enimmin kyl jouten luuhii
päiväst toiseen röntyää
muistamat ain, huumortuulii
niurasuisest köntyää.
Kolossaan silt ilonkukka
uudenversoin ehdolla
tääl ei peri täysin hukka
ollaan ajan kehdolla.

Työt ne tehty, vuottennauhas
sen min into riitteli
nyt vaan harrasteita kauhas
riimei toisiins liitteli.
Jotakin on pakko värkkäil
ettei järki jäätyile
sekundankin sorttei tärkkäil
isompaan ei päätyile.


20021121 Mietinnänkohtia...

Ihminen yrittää mennä ja tulla
sama lie haasteena, jokaisel kulla
etsiä paikastaan helmiä
vähemmil estoilla telmiä.
Joskus vaan rattaat ne lähespä jumis
olemankarvaiset, tulevat sumis
taivu siin nöyrästi rullalle
hakien vastetta kullalle.

Mietinnänkohtia lujasti tarvii
väistääkseen huomisen olemansarvii
pitääkseen mölyilyt mahassa
ehyyttä riittäen nahassa.
Juuri sit henkistä vääntöä riitost
oottamat tipastkaan puolelleen kiitost
näinpä nuo veräjät levälleen
ansiosuuntaiset evälleen.

Hitsiikö hössäisi rauhaises maassa
kaikki tääl kielteinen pysyilee haassa
tarvimat sitruunaks rutistuu
oleman annilta kutistuu.
Puseron heittää voi reilusti naulaan
lähel jos muusa, niin kapsahtaa kaulaan
suloista huomista vuotella
riemuja ympäril tuotella.


20021121 Nollasta vähennettyjä...

Sinnetänne
-eikä oikeastaan mihinkään

**************

Joku kertoo, ja me uskomme
-ellemme ymmärrä itse ajatella

***************

Monet tuntuvat osaavan kaikkea
-ja lupaamatta edes sitä vähintä

**************

Kun ei olisi käynyt, kuin kävi
-mikä olisikaan mennessä

**************

Liian usein pakkia
-tyhjentää takkia

**************

Mitäpä haittaa, vaikka ei osaa
-onhan ainakin tarvetta opetella

**************

Lähdöt ja tulemat tasan
-sillä aikaansaa, kasan

**************

Kun on jo jotakin
-ei tarvitsekaan enää ihan kaikkea

**************

Muusatta mennen
-väsyksis ennen

**************

Kuka kenestäkin etäällä
-ja hakemalla haittoja

**************

Yhteistyön kannattaja
-tulkoon, ja olkoon

**************

Pahin on sitä
-joka hämää hahmottelun

**************

Miksihän me kompastumme usein siihen
-jota ei oikeastaan edes ole

**************

Uudenhakuahan sekin
-ettei jäädä jonosta jälkeen

**************

Ihme, miten eteviä olemmekaan
-vaan silti yksin, ja neljänseinän sisällä

**************

Ellei usko, mitä näkee
-on jo toisista jäljessä

**************

Laumasielujahan me
-ja juuri, yksinjäädessämme

**************

Siinä ei auttaisi lääkkeetkään
-kun vaan ollaan, eikä tajuta

**************

Jos tehtävät pelottavat
-alettaisiin ajoissa

**************

Vaikka yhteiseltä lankulta
-niin, äärettömän erisuuntiin

**************

Haaveita haasioille
-ja jo ihan, arjen karkoittamiseksi

Pentti Pohjola 20021121 (20021121) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu