Koulus kun jäi oppimatta tieto innoin koppimatta niinpä jonos tuolla hännäl moukerrusta sutain pännäl. Ei oo tässä jutunjuurta haettukaan vähää suurta silmäiltäissä aikaantulleit järkiperät, ei ne pulleit. Leikkii näissä, tosissansa mukavaa on aatostanssa ilman pienintäkään pakkoo toimetoinhan oisi sakkoo. Läheisiä ajatellen vähyyksissäin pajatellen kuin ois joku vastapäätä lievimässä hengenjäätä. Riemuakin toveiks löytää uuteen päivään iloin töytää arvain, ettei rajattomast kuin ei myöskään hajattomast. Nöyrää kahmis lisää rintaan ymmärtvyyttä sielunpintaan ohjais aika sille tielle kytköksis et hyvään mielle.
Opettelen riimintekoo vaikka tulee usein sekoo hetkee eihän taakse muista järjellisest, siispä luista. Vaistonvarast tarvii mättää linjakkuuden unhoon jättää näin se sujuu, sujumatta juonenpuolen ujumatta. Siitä siis ei tässä kyse alkutahdit ol jo nyse uusi päivä, kynä käteen itselleen vaan alkaa päteen. Aivan rojuu! - moni sanois väärät otteet ukol hanois eikä edes järjentippaa roskakoriin tuottees vippaa. Tää on mulle, arkipäivää sivuuttelen näillä näivää joka usein tuppaa oloon hautaellen kotikoloon. Erakoksi lähes muuttuu lähtemisist pelkäst suuttuu käsittäkää! - en oo viisas mulle niukka tässä piisas.
Medioista elontäyte hengisolost joten näyte ukkoakin tiellä pitää runsaanlaisis suunis itää. Aviiseja tuntei tutkii maailmalla, mitä mutkii politiikkaa, taloutta taidepuolen jaloutta. Telkkari sit valtaa illan moitteittenkin korjaa villan etsisivät järkiperää hömpänpuoli turhii kerää. Soitotkin on räminöitä ryskeisiä päminöitä lampaanäänel soivat laulut nurinperin, huoneentaulut. Joku oikoo, - et vaan snaijaa! entisii äl malliks paijaa nyt nuo rokit, sekä popit hereimmät kyl löytää kopit. Aiemmis ol patinoita levyis vaikka ratinoita tanssimusa koipee vipi nykytyyli tuossa, pipi.
Mikroon hommin äänikortin kuvittelin, löydän sortin rajaiset on silti tehkeet alkeelliset lähes vehkeet. Toki puuttuu etsintaito osaamisist, ihan vaito älypäiltä kyllä sujuis pursi luikkahasti ujuis. Vanhana kun koneen hankki eipä täyty tiedoist tankki huuli usein pyöreänä paussinkohdat hyöreänä. Silti monen esteen yli ohjaust ei toisilt hyli laiteskellaan mielentalteen tuollapaikal väistää kalteen. Pankkimaksut hoituu totust kuoriraapei, nämä potust jol ei ole edes äärii tuhannest vaik kuka häärii. Ehdottomast hyvä laite aatamisist, tulee taite vääntäytyissä ruudun ääreen mökläiseks vaik kokis hääreen.
Yöllä tuli lumenvalkee talveksiko nyt jo halkee puolesvälis lokakuuta ällikkäistää ilmanmuuta. Kylmempää viel luvattuna lyhytjaksos kuvattuna voi kyl lörjyil viikkomäärii ennekuin meit hötöön käärii. Puissa vielä osin lehti kuin se karistua ehti hellekesän jälkeen tätä aatoksitta eipä jätä. Tupaukol ihan sama putook taivaalt lumenkama sisältä kun sihtaellaan hontturointii pihtaellaan. Läävänvintil toki napsaa äijän askel kun se kapsaa jokapäivä, jussit, joulut liikunnasta pienest koulut. Kauemmin kyl pitäis rynnii lisävuosii silloin ynnii rajoitettuakin meno naakelvaivast lonkas teno.
Kukaan ei tahtoisi aikaisin kuolla ihminen itseäis lämmöllä huolla siinä saa jatkoa päiville tarvimat sortua näiville. Hieman kyl mutkempaa, sillailla luulis viileemmänvihurei tulevis tuulis etempää toki ei vaikuta suruina päiviä laikuta. Mutta kun vuosia riittävä määrä asettuu takuulla enempi häärä tauditkin saattavat sysäillä uusien odotteit nysäillä. Edeltä kaikkea pitäisi miettii silloin jo, vielä kun riskiä tiettii vähemmän paikassaan pelästyy koslalleen ehdoit kun selästyy. Onhan noit kivoikin riittänyt monii etenkin alkaes tutkien lonii makeita, naureksun aiheita riivottu sivuhun kaiheita. Isompi voima on jossakin varmaan siirtäen kauemmas päivistä harmaan tuostapa kiitosta satelee huomenten äärel kun matelee.
Pentti Pohjola 20021016 (20021016) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu