Syksy hipsii meitä kurkal patsastelee jokanurkal lehdet puista leijailee raikas ilma heijailee. Kuivankuuma kesänjakso hikeä tuo runsaast makso ikäukon vähillä tuskastustkin nähillä. Joillekin ol juur kuin piti yletöntä kehuu iti antain aiheen toimia runsaili vaan voimia. Vedentulo loppui kesäl nytkään viel ei olla pesäl tuiki outoo sorttia läiskiis kuivankorttia. Lokakuu on lähes puoles mitäkäpä näistä huoles antaa ajan virrata uusii säikeit pirrata. Huumori ois täällä tarpeen kiukkuisuutens laittais arpeen toivoa tuost elättää joskus haitan selättää.
Onneaaan etsimäs jokainen meistä useemmal konstilla toimien heiluttain tapparaa, tutisten seistä joskus jop ylitse voimien. Kaverinsaantihan, mertaa kuin nostais tyhjäkin itseensä tarjolla enemmän vaakaista, kauniin jos rostais niukemmin pituutta varjolla. Saaduillaan eduinta kuitenkin toimii jokaisen järki sen osottaa aidan vaan takaa jos kukkia poimii omaansa niukkuutta hosottaa. Yhä jos oottaa, et tulevat tänne sehän se pötyä pahinta niinpitkäks viru ei kenenkään jänne ihan siis höpöä, vahinta. Monella sapluunal saatu met aikaan suurella tunteella tuhistu tokkopa itsekään helmiä haikaan kiukkuu vaik orppuudes puhistu. Tietä on eessä, ja kosolti takan huumoripisteitä monia jospa tuon sekoittaa uudest ain pakan voipi noit kohteita lonia.
Elämänvalo meit pystyssä pitää antaen uusia voimia kaikkista kehityst ajassa itää lisäten intoa, toimia. Täytyy vaan kulkea haittojenkautta rintaansa pulleaks ryhdistää siinä se ujuilee leppeäst lautta narujenpäitä kun yhdistää. Monet meist jäähtyvät, pelkoa rinnas itseltä neuvoa kysyen siinä on saattama matalas hinnas kaivetuis poterois pysyen. Irrottais hetkeksi riippamme alta pyyhkien silmämme sumuista jokainen oivallus tutkia malta vipeltäin etäämmäl kumuista. Lusia painellen, matka se jatkuu toisia tienoita tavataan usein kyl polulla, käryä, katkuu eteenpäin innoin silt ravataan. Palkintopöytä on jossakin tuolla rutistuspuolta kun riittelee eipähän haaveitta ainakaan kuolla siitä jo edeltä kiittelee.
Häiriöt kuuluvat teknisiin juttuin joku jos nippeli erehtyy suttuin pyrintä muuttuvi stopiksi olkoon tää huomisel opiksi. Tietojenvilskaajal taipumust tuohon yriteinto et vaipuvi suohon erehtyy palvelin pökelöks näplääjäl meininki mökelöks. Ihan vaik totutust harrastaa tekoo juupeli, omineen äkkiä sekoo yhteys ei suostu kestämään räplääjä virhettä estämään. Sinuiksitulo on sitä ja tätä äläpä keinoja varaansa jätä virukset aihuuttaa pelkoa niistä ei hitoinkaan selkoa. Ohjelmat suojailla keinoillaan pitää että ees joltinen laatuisuus itää uudest kun äärelle asettuu möykeröt tunkiol tasettuu. Haittoja kukaan ei tiellensä haluu iloinen mieli siin etäälle valuu rattaat kun liukkaasti liikkuisi mielinhän johdoilla kiikkuisi.
Kukka säteili yhä siinä terälehtensä avoimina päivänpuolisella rinteellä monien ihailtavana. Sammalreunaisen kiven vieressä nojallaan, ranta-alueelle useammankin yhteyden merkkinä. ========= Tiedän että olet elänyt -ja yhä vielä nytkin Rikastun siitä tiedosta -vieläkin lämmittää kaukaa tosin -ilman kysymyksiä ja luulematta enempää ========= Tunne vie ihmistä kun ihastuu ei muista muuta kuin sen yhden ainoan asian Jakautumattomana. Pysähtymättömänä ja sileänä, kuin meri illalla ========== Ei voinut, ja saanut nojautua olihan konstista puoleenveto, ihan mahdotonta asiamerkitys ylinnä. Jarruttele siinä itseä muistuta, ettet enempää mitään Reppu raskaana arkeen, anturoiden ========= Hiljainenkin saattaa olla hereillä -jopa älytä, tarkkailla ilmeitä -vihjailuista puhumattakaan Noin aukeavat katsannot -miellemerkitykset Tulematta toisaalla kirjatuiksi -ja juuri, heidän onneksensa ========== Ajatus on nopea ei sitä ehdi kirjata useinkaan toisin, jos olisi käytäntöjä päivittäisiä otoksia, riskaamassa Tai, lamaannuttamassa osoittaen vähintään sen että elossa ollaan =========== Tärkeää -että sitä oli mielentäytettä Kirkkain oletuksin -pelkäämättä seurauksia luulematta -että rangaistaan ja hyvä niin =========== Huolilla oli hukkaajansa kiusoilla kutistajansa Ilokin pilkahteli ja yksinäisen aatoksissa Mitä ei monikaan osannut oivaltaa Sanoilla saattoi olla merkityksiä eipähän kyllä, tuloksia tarvitse noista etsiä Pienistä puitteista rikasta toki ahtaissa kehyksissa raameissansa ============ Kuuntele elämää itsessäsi ympärilläsi Tapoja omaksua toisella tavalla rikkautena hyvyydeltä Lähestymällä vaatimattomuutta etäällä, konemaisuuksista ============ Kyllähän sitä ennen -ainakin luuloja Tekojakin, kuvittelisi pilkahduksia ymmärteistä -sinuakin ajatellen Olethan ihme, rikkauksinesi ============= Tulin takaisin sieltä minne ajauduin luulemalla valoa omaksi en voinut muuta Koetin olla löydettävissä ja ilman omahyväisyyttä asiallisuus elantona
Pentti Pohjola 20021013 (20021013) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu