Ollaan täällä talvensylis puolittaisest kaikelt hylis vähinemme vääntyillään kodinseudus kääntyillään. Mielenhuoltoo monin tavoin uutuuksilkin ovi avoin ettei suruun hukuta öitä kipeest kukuta. Riimikynä tietyst sauhuu välteskellen meluinpauhuu korvat eivät äreenny mieli risoiks päreenny. Aviisit on yksi laatu lukeman kun taito saatu jaksetaan vaan harrastaa tiedonhippui varrastaa. Hanuriikin polvel ottain kuulokiusoilt piilos kottain ettei sävel unehdu niska tyltäst punehdu. Uutta siispä vuotetaan jotain tointa tuotetaan kokema siin riskaantuu ukko ehjiin viskaantuu.
Yksinäisen suuri toive vanhana ois riitto hoive ettei suruun vaipuisi kärsimällä haipuisi. Ihmisarvon, riittäin senkin jaksais pystys, pääl vaik penkin onnentunteen auttaissa kivoi mieleen lauttaissa. Eihän elo tässä nappiin useiskohdis harmiks klappiin anteeks moinen antakaa korteis iloin kantakaa. Aatellaan tuot hyväinmäärää tohisten kun metkoi häärää niitä löytyy tietysti omas itses pietysti. Rehtiyden olles luona sivuunjääpi valheenkuona tuos ei ole moitetta jatketaan vaan soitetta. Unohdetaan tönimiset muualt-tulleet hönimiset lyöden leikiks kipeät saadaan, puhtaan-ripeät.
Ihmisen vaikea jouten on olla lässähtäin laiskuuttaan penkille siinähän turpoaa kurpitsaks polla edumpaa kiirehtää lenkille. Jokainen hetki on arvossa mitta tunnelmainvähyys sen osottaa silloin ois syytä jo heilua vitta että tuos kiiruummin posottaa. Alkaissa varttuun jo aamusta iltaa väärinpä leiviskäns kässännyt yhäti täytyisi rakentaa siltaa paalins jos kelvosti prässännyt. Uusihin juttuihin innolla mukaan kohottain housuinsa periä paremmast kulusta moiti ei kukaan jaksailee värisii keriä. Kompastuskohtia, toki myös noita erheitä toistensa joukossa unohtaa hitsissä moisia koita hyödyt tuos reippaises poukossa. Illalla unehen rauhaisaan vaivut tunnol kun ei ole painoa suloiseen sukukseen onnesta haivut aamuin et kitkerää lainoa.
Miksi ain kevyttä pitäisi löytää huoletkin rakentaa runkoa liikaisel matlakal kattaissa pöytää tahtoisko suurentaa tunkoa. Elämänarvoja pakko on muistaa aivan siin jokaisna päivänä yhteisin yrittein taatusti luistaa voitot ei pelkkänä häivänä. Tärkeintä juuri on viihtyä hyvin paijaillen sieluaan valolla siinä se vankistuu ehdoitta syvin jatkust kun uudella alolla. Laumoissaliikunta surkastaa mieltä oppineet sormi tuol pystyssä ehdoitta kauempaa kierrellä pieltä vipinää sätelynystyssä. Kaikkinen höntsäily monia kiintää markkinameinigin humussa etenkin helyillä leikintä viihtää haapuillen rokkaises sumussa. Rentoa olentaa siispä ei jättää tuohan on melkein kuin rohtoa ajatekasahan lisiä mättää huomisten suunniksi pohtoa.
Kaikenlaist on kulkemista piiripyörist sulkemista aletaan jos tivailla mielihaluist ivailla. Joillain hieman väärät sääret toisel etanaiset hääret syyllisiksi leimataan itsee tällä reimataan. Ryhti joillain kumarainen kysees ollen, mies tai nainen taikka älyn vajaus siitä menol rajaus. Harva seuloilt kuntoisena otsa ylpeen tuntoisena vaikka haluis onnistuu pyrinnöissään ponnistuu. Ilomiellä tahtois juosta etähälle entäin suosta luokse kullan kulkevan onnen rintaan sulkevan. Lahden läike kiinnostavaa metsänhuoku ukset avaa olema näin makeaa vuottopuoli sakeaa.
Pentti Pohjola 20020125 (20020125) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu