20020125 Sinkauksia


20020125 Mielenhuoltoo...

Ollaan täällä talvensylis
puolittaisest kaikelt hylis
vähinemme vääntyillään
kodinseudus kääntyillään.
Mielenhuoltoo monin tavoin
uutuuksilkin ovi avoin
ettei suruun hukuta
öitä kipeest kukuta.

Riimikynä tietyst sauhuu
välteskellen meluinpauhuu
korvat eivät äreenny
mieli risoiks päreenny.
Aviisit on yksi laatu
lukeman kun taito saatu
jaksetaan vaan harrastaa
tiedonhippui varrastaa.

Hanuriikin polvel ottain
kuulokiusoilt piilos kottain
ettei sävel unehdu
niska tyltäst punehdu.
Uutta siispä vuotetaan
jotain tointa tuotetaan
kokema siin riskaantuu
ukko ehjiin viskaantuu.


20020125 Unohdetaan tönimiset...

Yksinäisen suuri toive
vanhana ois riitto hoive
ettei suruun vaipuisi
kärsimällä haipuisi.
Ihmisarvon, riittäin senkin
jaksais pystys, pääl vaik penkin
onnentunteen auttaissa
kivoi mieleen lauttaissa.

Eihän elo tässä nappiin
useiskohdis harmiks klappiin
anteeks moinen antakaa
korteis iloin kantakaa.
Aatellaan tuot hyväinmäärää
tohisten kun metkoi häärää
niitä löytyy tietysti
omas itses pietysti.

Rehtiyden olles luona
sivuunjääpi valheenkuona
tuos ei ole moitetta
jatketaan vaan soitetta.
Unohdetaan tönimiset
muualt-tulleet hönimiset
lyöden leikiks kipeät
saadaan, puhtaan-ripeät.


20020125 Alkaissa varttumaan...

Ihmisen vaikea jouten on olla
lässähtäin laiskuuttaan penkille
siinähän turpoaa kurpitsaks polla
edumpaa kiirehtää lenkille.
Jokainen hetki on arvossa mitta
tunnelmainvähyys sen osottaa
silloin ois syytä jo heilua vitta
että tuos kiiruummin posottaa.

Alkaissa varttuun jo aamusta iltaa
väärinpä leiviskäns kässännyt
yhäti täytyisi rakentaa siltaa
paalins jos kelvosti prässännyt.
Uusihin juttuihin innolla mukaan
kohottain housuinsa periä
paremmast kulusta moiti ei kukaan
jaksailee värisii keriä.

Kompastuskohtia, toki myös noita
erheitä toistensa joukossa
unohtaa hitsissä moisia koita
hyödyt tuos reippaises poukossa.
Illalla unehen rauhaisaan vaivut
tunnol kun ei ole painoa
suloiseen sukukseen onnesta haivut
aamuin et kitkerää lainoa.


20020125 Laumoissaliikunta...

Miksi ain kevyttä pitäisi löytää
huoletkin rakentaa runkoa
liikaisel matlakal kattaissa pöytää
tahtoisko suurentaa tunkoa.
Elämänarvoja pakko on muistaa
aivan siin jokaisna päivänä
yhteisin yrittein taatusti luistaa
voitot ei pelkkänä häivänä.

Tärkeintä juuri on viihtyä hyvin
paijaillen sieluaan valolla
siinä se vankistuu ehdoitta syvin
jatkust kun uudella alolla.
Laumoissaliikunta surkastaa mieltä
oppineet sormi tuol pystyssä
ehdoitta kauempaa kierrellä pieltä
vipinää sätelynystyssä.

Kaikkinen höntsäily monia kiintää
markkinameinigin humussa
etenkin helyillä leikintä viihtää
haapuillen rokkaises sumussa.
Rentoa olentaa  siispä ei jättää
tuohan on melkein kuin rohtoa
ajatekasahan lisiä mättää
huomisten suunniksi pohtoa.


20020125 Harva seuloilt...

Kaikenlaist on kulkemista
piiripyörist sulkemista
aletaan jos tivailla
mielihaluist ivailla.
Joillain hieman väärät sääret
toisel etanaiset hääret
syyllisiksi leimataan
itsee tällä reimataan.

Ryhti joillain kumarainen
kysees ollen, mies tai nainen
taikka älyn vajaus
siitä menol rajaus.
Harva seuloilt kuntoisena
otsa ylpeen tuntoisena
vaikka haluis onnistuu
pyrinnöissään ponnistuu.

Ilomiellä tahtois juosta
etähälle entäin suosta
luokse kullan kulkevan
onnen rintaan sulkevan.
Lahden läike kiinnostavaa
metsänhuoku ukset avaa
olema näin makeaa
vuottopuoli sakeaa.

Pentti Pohjola 20020125 (20020125) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu