20011208 Joulun alla


20011208 Ehdit näkeen...

Passiivisuus kehno tauti
ettei ahkeruudest nauti
sellainen jos ketä vaivaa
ilollens saa monttun kaivaa.
Yhteisyydet parantavii
väistöliikkeet arantavii
entrattavis eeltä tulos
innoin sakis, taikka ulos.

Kerjäämään on harmi ryhtyy
parast valoisihin yhtyy
silmänpilkkeen iskemyksin
ei oo tahattomast yksin.
Luulo kyl ei tiedonarvo
rohkeast silt polul tarvo
jakaa hymyi voit sä aina
siit ei tule kelleen laina.

Maailmas on hirmuhyvää
tarkentele siihen jyvää
ehdit näkeen, onni potkii
ummehdukset tieltään lotkii.
Salamoida anna mielen
totuudessa pitäin kielen
voipi tulla kukka rintaan
ihan siedettävään hintaan.


20011208 Ylpeillä ei tule...

Mitä vaik rappeutuu ruholt
henkisyys pelastaa tuholt
ollaan vaan vanhoja vuosissa
kunhanpa sisäisest kuosissa.
Tartutaan kynään ja piirretään
mietettä riimiksi siirretään
ylpeys tuosta ei pullistu
hipunkaanvertaisest mullistu.

Aatellaan, kivoi nuo kaverit
estävät tulevat haverit
tärskyttää jutut jos alustaa
muistetaan pitävää jalustaa.
Ylpeillä tule ei pätkääkään
huominen murjo se jätkääkään
kivoista päästähän osalle
olemanrikkuuden posalle.

Raskaaks ei huvi saa muuttua
ajoissa sellaiseen puuttua
ystävät ensin, ja sitten me
tarkoitusperäistä onhan se.
Kuunnellaan lintujen laulua
tsiikataan maisemantaulua
hiivitään lauteille saunassa
jässeiset olkohon kaunassa.


20011208 Mielessä pörräilee...

Syksy on tullut meil pimeineen tänne
valoisan aika nyt vähissä
täytyvi virittää henkisenjänne
orvost vaik elää, ei lähissä.
Harraste helpottaa paineista mieltä
kunhan vaan kipuaa pukille
elämänarvoja löytyilee sieltä
pitkät vaan nenät ne hukille.

Mielessä pörräilee kuviteköntii
sieltä saa tukeaan etsiä
olkoonkin laadultaan lähemmäs hönttii
pimeis ei kuljeksii metsiä.
Juupelivieköön nuo harmuudentunnut
viskattais ovesta pihalle
läheltä löytyy myös myönteistenhunnut
eikäpä henkeä vihalle.

Kohta on käsillä juhlana joulu
tuikkivat kynttilät pimeään
lapsosilt unehtuu tykkänään koulu
pukki kun huutelee nimeään.
Loorat ja kinkut taas uppoaa suihin
vatsat ne täysinä pömpöttää
useihin tartutaan leikkeihin muihin
kivaahan joskus on hömpöttää.


20011208 Arka ei ikinä...

Yksi on elämä jokaisen kohdal
sitä ei tahtoisi hukata
moneen vaan suuntahan matkamme johdal
kaikkii ei riemuimpaan pukata.
Jos vielä arkuudest henkinen lasti
pyörii kuin naakelitapilla
monella suunnalla kirjoihin rasti
äijähän ratsastaa, klapilla.

Pollassa sytyttää monilla tavoin
koska ois kuopista noustava
silmihintuijonta rehtisen avoin
tuollaisel tuhdolla soutava.
Arka ei ikinä uskalla eelle
vielä, kun pitäisi toimia
pikemmin hersyvät silmät ne veelle
tähteetkin uuvuttaa voimia.

Jotakin hyvää on tuollaisest tavast
niin ei oo esteenä uholle
sormensa irroittaa kevyest kahvast
pahana objektin tuholle.
Vastuun oot väistäjä, sanotaan äkkii
hivutu ajoissa edestä
nyhtele kämpässäis korvihis täkkii
ethän ees ymmärtäis medestä.


20011208 Ei ole konsteja...

Kaikil ei taitoa myönteinen olla
vaikka kuin haluisi varata
etäällä yksin on tuol kartanolla
läheiseen mielis vaik tarata.
Avuja joitakin tietysti puuttuu
ettei oo vetoa luoksensa
toivon se kipinä hinkaloons juuttuu
nollat saa piirrellä vuoksensa.

Jotkut voi neuvoa, - unohda huolet
henki se sussakin pihisee
muutenhan erakkoluonteisees kuolet
aatteita päässäs vaik sihisee.
Ei ole konsteja löytynyt tuohon
käännöksenpuolisii haettu
sanonnat vesittyy, uppoaa suohon
tärkeetä vastuuta paettu.

Nythän on sellaisist löysät jo housuis
uskalla ei edes aatella
pelkissä kuvitteen, remuaa nousuis
mielteittensperskoja saatella
Onneksi koossa viel sisarussarja
ykskään ei heittäytynt pedille
maasta on kaapattu tarjottu marja
elämän loskootti redille.


20011208 Vierestäneuvoja...

Monet ei halua, puuhiins et puuttuu
herkäst sen aistivat mielessä
puolest jo neuvovast sanasta suuttuu
tulpattais ohjeiset kielessä.
Itsemme laadun kun tuntevat hyvin
etenkin puutteiset puolemme
kuulemma heikoilla, omamme syvin
tuhahtaat nolliksi huolemme.

Ei tartte muuta kun alttiina vuottaa
hopeisii lausuntoi ropisee
aattelunterävyys, epäiset suottaa
keveesti kenkänsä kopisee.
Sanovat, turhasti äijällä lääkkeet
ilman ois kuntosi parempi
piiskaa pois henkisii alisteen kääkkeit
tiedoiltais edummin arempi.

Voinen kyl tohtorein enemmän luottaa
hehän on ekstrasti vahvoja
loppuises tulokses plussia tuottaa
nykivät oikeita kahvoja.
Pilleripurkeil voi henkeä säästää
ehyympii päiviä tarjolla
kivunkin oireista jotenkin päästää
niukemmin pint-alaa varjolla.


20011208 Daamit koreisissaan...

Itsenäisyys maalle tärkee
vieraanvalta pirstoiks särkee
suomi selvis sodistansa
ehyenä yhä kansa.
Linnanjuhlii innoin vuotin
mielennousuun taasen luotin
yksinäisel ylväs tunne
aatteleiksee, huomeen kunne.

Daamit koreisissaan siellä
rennollahan joukko miellä
useet kasvot, paljotkerrat
nähtyinä nuo, naiset, herrat.
Salossaan taas liehui lippu
puhurist kyl niukanhippu
melkein lojui tankoopitkin
harvat kerrat silmil litkin.

Kahdeksan ja neljä, tuosta
suomalaiset nousi suosta
talvidodan ikeen alla
ympärillä huurre, halla.
Pari sotaa melkein jonos
kopinata yl pit monos
eipä tarveis enää kokee
rauhanlauseit henges hokee.


20011208 Kyllähän äijätkin...

Utelunhalua, sitäpä riittää
ainakin intiimein puolella
väitteitä toisiinsa löyhästi liittää
järjestäin juttuja huolella.
Monissa ikkunois verhot ne heiluu
¨nuoret jos kutjaavat kuumasti
oisko tuo todella mitenkään reiluu
kateeko virittyy tsuumasti.

Kyllähän äijätkin juoruja vääntää
naisten se pelkkä ei oikeus
ehkäpä aiemmast elosta jääntää
silmiensiristeen soikeus.
Lipsahdusluonteista ehkäpä kyllä
huomaa ei varoa riitosti
tulemist kertyvi sellainen vyllä
etteipä, jemptisti, liitosti.

Olemanhallinta valvovalt sujuu
älyä muhii jos nupissa
tarvitsee tuekseen käytännöntujuu
sopivat punnukset kupissa.
Nöyryyt jos hankittu luontaisin tavoin
kivalla mielellä maustaen
tuossapa sitten on henkisest avoin
rehdillä eväitään taustaen.

Pentti Pohjola 20011208 (20011208) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu