20011205 Ohi sotkujen


20011205 Osaisipa ilmaista...

Kuvitemiellä tuot tietänsä tallaa
ihmeiset etäältä kiersivät
erakkoluonteelle tämäkin mallaa
aikanaan toki nuo hiersivät.
Paljon on vuosia papparan polul
lisiä mielisi riittävän
hiljakseen hipsisi ajatteinkolul
värssyjä kansioon liittävän.

Suuremmis näpeissä elomme ohjat
kummemmin ei voisi aatella
taatusti jokaisel passelit pohjat
venhoaan valkamaan saatella.
Osaispa ilmaista oikeilla sanoil
mitä tuol mielessä milloinkin
näppäräst säädetyil jempteillä hanoil
sydämenkyllyysti silloinkin.

Järkeväinmenoiksi tämä ei sovi
ymmärryskohtainen asia
hiukan vaan raolleen onnisteen ovi
paljonkin vajaana rasia.
Vähillä keinoilla pakko tuot pärjäil
kotoisii eväitä haukaten
ympärilt otetuilt mausteilla värjäil
uutta vaan putkehen paukaten.


20011205 Mielensyrjää hypistelty...

Onpahan noit nuottei tehty
elonmatkan varrella
ihmekös et ajas ehty
valmiita kun parrella.
Riiminsortti sijaan kiintää
teontuoret riittää
lopunalku vaikka siintää
kasaan uusii liittää.

Mielensyrjää hypistelty
kuvittelun voimin
aivanniukast rypistelty
radikaalein toimin.
Voivat joskus tuleen heittää
puhtaintunnoin juuri
äijän kun tään nurmi peittää
häviö ei suuri.

Tyhjäävastaan tappelusta
sellaista on tämä
kiitos värssyin lappelusta
ehdotteina nämä.
Yhteisjutut kuivui toki
sivuiselle raiteel
jonkun hyödyn kaikes koki
osaa vaik ei taiteel.


20011205 Ihan jouten...

Kirjoitella yhä mielis
siitä löytää rauhaa
ettei ahdistuksest kielis
olotila lauhaa.
Vuottenmäärän hyvin muistaa
tuosta ei oo kyse
kuvittelu joten luistaa
aiheist ettei nyse.

Ihan jouten ettei olla
sehän oisi väärin
työstämähän laittain polla
pontimeksi, häärin.
Vaikkei näillä pääse ylös
maatapitkin sentään
luuloa tuo, tiellehylös
pannaan aatos lentään.

Pikkuhiukast jotain järkee
omissa näis saanneis
kaukanolo toisist särkee
vähää jos ei jaanneis.
Yhtäköyttä yritellen
huomisihin ilol
tasapainoon pyritellen
ei viel soppa pilol.


20011205 Kun tuot tulee...

Joskus järki ihan jäässä
ihmetystä tuottaa
umpipuuta kuin ois päässä
höperyyksii suottaa.
Unohtelee miten taitais
aatteet riviin laittaa
siihenmalliin ettei haittais
olosuhde naittaa.

Kun tuot tulee takapakkii
vaikka ryntäis esiin
pannen päälle nurin takkii
silmäns siltkin vesiin.
Ihminen jos lyttyynlyöty
nuorena siel ennen
jalokivet, romuks myöty
ihan tullen mennen.

Arki otti hihanseudust
orjentoidu mukaan
et voi välttyy yleisreudust
lähde myötäsukaan.
Miksi yhä jarrumiellä
ilonpilket silmiin
älä hitsis itsees kiellä
vaik et kelpaa filmiin.


20011205 Kohta euroo...

Yhtäläisii ollaan täällä
syödään sekä nukutaan
pulliaiset pallonpäällä
krääsänhamuin hukutaan.
Vaik jo kaapit pullistelee
entisistä rytkyistä
yhä uusii mullistelee
ostonestot kytkyistä.

Kohta euroo rahaks lykkäät
siinkö muka pelastus
väärintehtyi sekaan lykkäät
roisrosieluil kelastus.
Ikäukon räknyy nollas
voipi erhe tavottaa
muistinvajet liikaa pollas
hämminkihin navottaa.

Antaa tulla lunta tupaan
kinoksia kerrankin
läpyskäiset häipyyt hupaan
narrin sekä herrankin.
Juokse polle ilol eteen
surui eihän kanneta
piirtyyhän sit viivaa veteen
toppuilla ei anneta.


20011205 Sellaisii solmuja...

Toinen ei pahimmoil toistansa siedä
niin ovat loimensa ristissä
halinnanparihin silloin ei viedä
yhteys-yritteet mistissä.
Omaltkin kohdalta sellaista löytää
etteipä tahtoisi tavata
kaikkiseen keljuuteen ruojussaan töytää
pitäisi ilommin ravata.

Aihe voi olla vaik, oletus väärä
joku sen laittanut kululle
hyvinkin onnistuu ivainen häärä
veräjän riu-ut ne sululle.
Sellaisii solmuja aukoa pitää
oman jo turvansa takia
myhäisii aatteita enemmän itää
älyttäis noudattaa lakia.

Parasta unohtaa synkeät mielteet
reiluutta esille hinata
tavaksi saattavat muuttua kielteet
älläisi, ikin ei kinata.
Näitäpä hokemii yhteiseks hyväks
sietääkin alkailla mallailla
tähtyyssä hahlossa tasaiseks jyväks
kelpailee tulevis rallata.


20011205 Aina ei onni tuo...

Olemanlaatua petrata pitää
tietoisin toimin ja järjellä
sellaisest alustast etua itää
hermostus ei ole kärjellä.
Luontoa ympäril tsiikata hiljaa
kohotussorttista mielelle
tuollainen hengelle pystyä viljaa
soreita sanoja kielelle.

Aina ei onni tuo liepeessä roiku
kokemus opettaa muistamaan
eikä tuo naurukaan ykkösen koiku
jutut et alkaisi luistamaan.
Riittävää pitoa kaikissa jutuis
toivoisi toistenkin osalta
vähemmän olis se huominen sutuis
erheitten kaikkoais posalta.

Uskoa, toivoa, juuripa tätä
laatikkomääräisnä tarjolla
eläjä heikkokaan kesken äl jätä
paikkansa ajoittain varjolla.
Kyllä tuo aurinko lämpöä antaa
heitetään hiitehen pelkomme
uusille urille jokaisen kantaa
näppeihin, omamme selkomme.


20011205 Toisaalta pitävi...

Miten vois ihminen oikeas olla
elonsa poluilla kulkeissaan
jos ei oo hetkeekään vakaana polla
ulkoisen tiedon sen sulkeissaan.
Toisaalta, pitävi impulssein juosta
korvansa avoinna kuunnella
näin vasta varpaat saa kuiville suosta
edisteet taulukoiks muunnella.

Oman jos nenän sen suuntaisest jatkaa
pianhan nappulat lopussa
tuhannenkertaisest miinuksis vatkaa
solppujensorttista ropussa.
Elämäntaitoo siks harkita pitää
kaikella viidellä aistilla
tuollaisest muhevast lähtöjä itää
oltaispa oikeesti haistilla.

Aikaa ei varaa oo tuhlailla tuolla
kunniankenttäiset mielessä
huonolla tuurilla ehtii vaik kuolla
yhä jos toivomat pielessä.
Luodaanpa ohjeet, ja käytetään niitä
silkalla maalaisen järjellä
esit ei suppeat nykyisin riitä
ylen siis kohtuusti, kärjellä.

Pentti Pohjola 20011205 (20011205) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu