20011203 Kunhan vaan


20011206 Niukast saa...

Väärin jos toimii niin siitähän kärsii
ei kyllä tahtoisi myönnellä
sielua epäinen jatkuvast järsii
huoliaan kärryissään työnnellä.
Kauempaakatsoen sitä ei huomaa
pokkana yrittäin pysyä
läheltä huomaavat, harmientuomaa
estelee enempää sysyä.

Tahaton juttukin laittelee puihin
järjenkinlaadust voi johtua
vertailee kokemaa, toisien muihin
niukast saa sellaisest lohtua.
Omansa koneen tuos käynnistyy pitäis
lähtisi oksaiset sielusta
vihreetä versoa huominen itäis
kastella tarvis ei pielusta.

Yhtä ja toista on tiimoilta tehty
käännetty innolla sivuja
pakost vaan eväisten vauhti tuo ehty
maistettu nyrseän hivuja.
Pökkelöks jos sitä väkiste vääntyy
eipä tuo ihmeemmin naurata
toivoisi onnenkin, tänpäisest kääntyy
nietoksii ei jaksa aurata.


20011206 Aitta ol täynnänsä...

Tuuli kun kaateli metsässä puita
laudoiksi, parruiksi sahattiin
huolia tuossa ol monia muita
sinistysvärejä, vahattiin.
Aitta ol täynnänsä tavaraa aluks
kivasti hiveli sielua
uudis vaan rakenteil vääntyili haluks
eikäpä estää sen nielua.

Paljon ei kerralla otettu ole
usein vaan kärry sen ovella
mielintää varpaille kukaan ei pole
taltiomäärät siks lovella.
Saattaapi käydä, et tyhjenee aitta
jonoina virtaavat parrut pois
köyhyydensuuntaisist vaikka heil haitta
meillekin hitusen jättää vois.

Rempallaan kotimme, lähespä juuri
vedon on tuntua nurkissa
sahaisen tavaran menekki suuri
jos vaan ois hänttärään kurkissa.
Onkohan vuosienpäästä en mitää
uhkeitten pystyttein perähän
huteruus meillä viel enemmäks itää
varpaittenpalelu terähän.


20011206 Uusia syttyjä...

Mistä se tulisi enempi tieto
vähälle liivien helmoihin
riittäis et kavereil jemptisti sieto
innostuin yksisiin pelmoihin.
Uusia syttyjä täytyisi löytää
räiskettä puhaltaa huomisiin
koristain reippaalla näkemyspöytää
mieltyen saatuihin tuomisiin.

Kovin on konstista helmienhaku
yleens jo pyteris vesissä
saattaapi keitoksest unohtuu maku
ankeanoloinen esissä.
Ystävät osaavat jelppaustaidon
vanhat jos merkit ne voimassa
puristaat pyytäjäst esille aidon
ilojenriemut et soimassa.

Arkisenrummussa pomppeillen pitkään
luutuu jo järkikin kopassa
saattaapi niinkin, ei tehoa mitkään
kulkpeli täydesti topassa.
Reposenrankana pitkälläänollen
voimia mieleilee kerätä
jospa viel jaloil saa, henkensäpollen
tuloksii olennast kerätä.


20011206 Toki ei sana...

Henkisenkuljenta aina ei helppoo
reppu jos vaikuttaa tyhjältä
yhteisist jutuista kertyisi jelppoo
välttyisi enemmält nyhjältä.
Sielu on ihmisen keskeinen lamppu
oikeita täytyisi vaalia
jopahan ryhdistyis rämpeinen tamppu
äly kun hoivaisi kaalia.

Usein on juntattu estoilla päähän
ukko sä äläpä ryppyile
tyhjien äärille hommasi jäähän
vähiäs pelkästi nyppyile.
Toki ei sana täs riitosti tehoo
oppineet tukkimaan korvansa
eikä sit hakeinkaan löytäisi ehoo
ylen nää vänkyrää, sorvansa.

Nytkin kyl melua pärstästä purkee
punaist jos silmissä vilistää
keinona toki se, aatteelta surkee
napinakelloi kun kilistää.
Ottakaa huomioon, alust jo heikko
ei jaksa tarttua töihinsä
inhost on nollattu ärseä veikko
sotkeentuu omiin noih vöihinsä.


20011206 Kynttilänpätkissä...

Nykyiseen tekniikkaan kun sitä tottuu
vanhaan ei lähtisi pakotta
sähköt nyt mustina, kirotun pottuu
hapuilun ei säästä sakolta.
Kynttilänpätkissä hieman on valoo
ettei tääl törmäile kaluihin
silti ei riittele ympäri taloo
uupuu näis nafteihin haluihin.

Hermo on pinnassa päivittäin täällä
maalla, ja vieläpä syrjässä
orvonkintuntua useinkin näällä
kuvitteet lähespä nyrjässä.
Ikä kun lisääntyy, keinot käy vähiin
ankeesta ei pääse erohon
olispa loistokas, löytäisi lähiin
turhat met pistetään verohon.

Huumori joskus on täydesti hukas
suupielet alaspäin rämmitään
joskus ehk millisenhetkissä kukas
perästä haaleina kämmitään
Arvoja etsies aamusta iltaan
väsymys vajoittaa kuntoa
haettais palkkeja yhteistensiltaan
lieveis niin herseäst tuntoa.

-:-

Ihmiset saattavat olla kovia toisilleen
-ja juuri, kun se oma lehmä ojassa

-:-

Ajatuksenlukijoiksi meistä ei ole
-kunhan vaan kuvittelemme

-:-

Näyttäisi siltä
että vanhana väsyy vähistä
-tai oikeastaan
melkein elää siitä

-:-

Tarpeetonta taivallusta ei olekaan
-ja kun katsotaan, mistä lahjat tulevat

-:-

On ollut hienoja keskusteluyhteyksiä
-ja noin niikuin, lääkemielessä

-:-

Luomalla yhteyksiä
-on jo sosiaalinen

-:-

Arkamielinen ei uhoa
-paitsi, nurkkaan ahdistettuna

-:-

Miten sen todistaisikaan
-ettei ole poiminut mansikoita
yhdenkään, nenänedestä

-:-

Hiljainen ihminenkin ajattelee
-vaikka näyttäisi olevan muualla

-:-

Mahtavalta tuntuisi
-jos joutomieskin porukoitaisiin

-:-

Väsymys rupeaa kyllä määrääjäksi
-ja ilman liikkumisen lääkintäistä

-:-

Yksinäisen tunne-elämä
-kuin ei mitään, mitallista

-:-

Ihminen on osaamiensa summa
-kääntyipä sinne tai tänne

-:-

Tekemättäjääneet työt
-muistutuksena, mitättömyydestä

-:-

Samoja asioita tuhannesti
-keino, tuhlata aikaa

-:-

Elämän tulisi olla iloa siitä
-kun ansiotontakin autetaan

Pentti Pohjola 20011203 (20011203) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu

Pentti Pohjola 20011206 (20011206) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu