20011126 Keväimenkorvalla


20011126
Keväimel valoa yltöisest riittää
sopivi muistojen jatkumoin liittää,
vanhakin tätä saa kokea
tarvimat hoppuisest hokea.
Vedet kun vapautuu talvisist jäistä
silmuja työntyilee oksienpäistä,
aika on pehmeitten arvojen
eikä vaan onnisten, harvojen.

Sydänkin pompottaa kiitosta tuosta
että voi varpaisest vapaana juosta,
onni et ranta niin lähellä
päilyvän välkkyinen nähellä.
Nurmesta kohoaa vihreää nukkaa
tuhannensorttisen mallista kukkaa,
hyrisee huvitus mielessä
vähemmän tällailla pielessä.

Lintuset rakentaa omaansa kotii
mikä nyt sellaises vastahan sotii,
silmiään paljoin saa käännellä
ihastusluontoisest äännellä.
Ulkona näytöstä rajoitta piisaa
suven kun ytimeen nuoli se viisaa,
havaitaan millien määrissä
ei ole painotteet väärissä.



Pentti Pohjola 20011126 (20011126) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu