Terroriteoista nythän on huolta maailma sellaisel mallilla kauempaa idästä purkeilee tuolta jossa ne enemmän sallilla. Luulis jo näkevän, mihin se johtaa vuorottain turpiin kun laitetaan kiukku kun jyrkempäns polulla kohtaa peitsiä vastakkain taitetaan. Ihminen eipä hän sietäväks muutu aseitten kirjaimin sanottu vaikka ei tahtoa paremmast puutu synteikin anteeksi anottu. Uumoillaan pysyväst rauhasta tänne ettei noit uhreja kertyisi löytyisi vihdoin se hallinnanjänne olema sulokkaaks vertyisi. Kokonaan melskeet jos pallolta poissa ryhmissä nauru vaan helkkyilis ärhäkänrymäkkää, etteipä noissa ilojen aamu vaan pelkkyilis. Mistäpä löytyykään sellainen kahva että se pönkänä takana joustavanrauhainen järkäle vahva ihanan käytännön hakana.
Moni puuhaa omaa juttuu olipa vaik laadult suttuu se on todella tärkee joutisuus eloo särkee. Ensin täytyy löytää malli keinoillensa, kototalli pelkäämättä ilkkuja rippeisiikään hilkkuja. Unhoa on raskas kantaa hämärtelee taivaanrantaa annetaan tunteen tulla käsitys silleen mulla. Joskus toki iskee lama ihmisil ei kaikil sama nähtäisiinpä ajoissa ettei sielu hajoissa. Vuodenajat luovat pohjaa improvsointi reitil ohjaa sujutellaan kivoihin uppoilla ei rivoihin. Silmät auki nätinperään aistivarat hioin terään mikähän siitä estäis tuotapa kyllä kestäis.
Toisia helppo on moitteilla sättii niskaansa syytteitä aiheetta mättii muistais vaan kohtansa, tilansa sisäisen hapatustilansa. Joillakin erittäin kerkeä kieli purkausalttiina yleensä mieli vahinko vartoaa nurkissa oltaispa tarkemmin kurkissa. Hyvyyteenhalu kyl jokaisel suuri tapojentottumast vastas silt muuri etääntäin pisteitten tulosta juuri tuost, elämänsulosta. Osattais odottaa huomista ilol eipähän suunnitteet alusta pilol kyseltäis muualta apuja madaltais järseisii hapuja. Vähillä taidoilla juhlat jää etäs ympäripyörien eksyilee metäs kalliita pisteitä tiputtain olemanankeita niputtain. Nytpä jo viimeinkin totisiin toimiin luottaen kerrankin riitosti voimiin avautuu ikkunat yhteisiin kauniin saa sidotuks lyhteisiin.
Sanoja kun riviin latoo aukoo samal hengenpatoo ihan kevyelkin tyylil välttyelee murheensyylilt. Kaikilla ei kavereita ketkä lievis havereita osa toki pärjää yksin estettynkin, käsityksin. Toisen sieluun eipä kurkkaa pakolkaan ei saisi urkkaa niin meis paljon erilaista läp ei vähimmästkään paista. Yhteen hiileen vaikka hönkis kohta pehkuihinsa mönkis eipä auennutkaan lukko jossakin siel yhä tukko. Pitäis jaksaa sietää arkee vaik se laadultansa karkee hymyyn totuttaen suuta kommervenkkii, lisäks muuta. Aika auttaa löytään rivan ujuttaen viereen kivan lerpul ei saa valtaa antaa ryhtisest tuot taakkaa kantaa.
Elämä on joskus nurjaa melkein sanois, täysin kurjaa jollei niitä kivoi hetkii tasaamassa olonretkii. Valo ylähältä paistaa niillekin keil, jotka laistaa perusjutut haarukassa kuljenta ei pelkkä rassa. Täytyy mennä olonpohjal sieltä nousta, uudenohjal ymmärtääkseen mistä kyse keräntä, et olkin nyse. Huomautuksii tulee tuosta eipä ehdi karkuunjuosta suukin menee vihdoin suppuun odotukset kuihtuu nuppuun. Virhe jättää sieluun merkin juuri tuonne, jossa herkin ennen mikä oli voimaa siitäkin jo tunto soimaa. Kaikkeinkanssa, reppuseläs vahvinkin on joskus peläs senkun enimmäkseen muistaa auttavasti ehkpä luistaa.
Useimmat tahtovat toimia hedelmät kypsinä poimia ellei noin juttu se sujuile ihmekös, ettei tuos tujuile. Maailma tahtoo näin rajoittaa kuvitenättejä vajoittaa laittaen ihmisen anomaan vähyydentilansa sanomaan. Anteeksi, että oon hengissä loppuhunkuluneis kengissä ykskään ei silitä tukasta varjellen täydestä hukasta. Omaans vaan lykkäävät edelle päästäkseen äkkiä medelle jääköötpä heikommat varjohon laatikkoin, pohjempaan tarjohon. Tällaisii sietäisi muistella yksin ei baanalla luistella kaikilla rysä on pyynnissä elämänparas kun myynnissä. Nöyrällä asenteel aletaan perusta kunnoille valetaan roikottain repussa arvoista hallii ei katsota karvoista.
Riimeillä yleens kun mieltäni puran välttelen henkisen surun ja turan itsel vaan kaikkea pännäilen mukavain pöheiköis kännäilen. Asianydintä ei siinä tarvi paiskain vaan toisensa niskahan varvi henkinen kireys hölläilee väl-ajat rauhemmin mölläilee. Ettäk on liiksi yhtä ja samaa kavahtaak pitäisi tuollaista jamaa vastuuhan tästä jää ukolle avaint jos löydy ei lukolle. Taitavat hetkessä sulkevat pelit kun ei oo järjellä teräiset kelit itseä ei tartte piinata vastaisensorttisiin kiinata. Minä täs työstelen uusia putkeen aikoja sitten sain sellaisen kutkeen nupistatulevil vapaus juuripa tällainen tapaus. Vielä kun aamuisin kohoaa petist hoksaapi samalla, homma on jetist kiitoksenmäärite elossa pikust viel lehtevää kelossa.
Ihmisen vaiva ois ymmärtää toista jopa tuon jokaisen päivänä muuten ei tähtöset silmistä loista olema rutussa, näivänä. Kuinka se sujuisi hämärän peitos valtaisel osalle tallaajii äkkisen kokkina, kimpura keitos luimailuolemain mallaajii. Toki on toisinkin, pitänee uskoo reippaasti rymistäin huomiseen ei tulis edes heil mielehen fuskoo muuhun kun jetejen tuomiseen. Elämä arvoja pursuilee kyllin sorjia soutuja riitosti osaaja löytää kyl edestä vyllin asiat hoituvat, liitosti. Mietteestä matkaa on totisiin toimiin eikä se heikkoa huvita kömpelöil keinoil ei pystytä poimiin äly ei maisemaa kuvita. Jotakin yhteistä silti on varmaan ylhäältä apuja anotaan näinpä saa siirrretyks tieltänsä harmaan vaikkakin erlailla sanotaan. -:- Kunne sitä joutuisikaan -ilman ympäröivää uteliaisuutta Hanikoissa, kaksinkäsin -etteivät erheet enentyisi Muututtaisiin mukana -ja oltaisiin eteenpäinkatsovia Uutta janoaisi jokainen -kunhan selvittäisi ensin entisensä Harkitsemattomia lausumia -eikä tunto takiloidu Tiedonlähteillä rikastuu sellainenkin -josta ei uusien arkkitehdiksi Kuka jaksaa yrittää -löytänee sen, lähtökynnyksensä Sitähän se ikääntyminen -takiaisia turkissa Nukkumalla, hereilläollen -jatkaa joutavuuttaan Hetkittäin voi apeus haitata -kun kertoo noista, -ei tulleistaan Ellei saa selittää, mikä hiertää -tuomittu kestämään kivuliaasti Kuvittelu nähdään lapsellisuutena -ja mihin vain mitättömät muka ryhtyvät
Pentti Pohjola 20001125 (20001125) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu