20010729 Napsiksia


20011205 USEIN EHK SANATKIN...

Erittäin konstist on yksinään elää
vaikkei sit muuttaakaan voisi
aatoksis ajoittain kellot ne helää
hyväksyy tämänkin soisi.
Kukaan ei ihmisest äkännyt hyvää
siitäpä seikasta stoppi
vaikeaa tuossa ois kohdentaa jyvää
murheen vaan nieltävä roppi.

Usein ehk sanatkin tiukentuu näissä
elämän mäkisis maastois
tyhjä kun yleensä, kaikissapäissä
kitumaa, tunnelmain paastois.
Omasta vähästä eittämät johtuu
miten täält maalihin taitaa
antaako ripentkään sisäisenlohtuu
saattaa, et kipeemmin aitaa.

Monia punnintoi tietysti tehty
nuoresta nulikast saakka
usko jo aikoja taaksepäin ehty
ilmeisen selvänä, raakka.
Tuomari omassa puseros jyskää
luuletko, ruikutus auttaa
henkises olennas ikuista yskää
pettymyspilveilyy lauttaa.


20011205 SIINÄ ON AATTELUIN...

Yksinään-elämä, sekö se väärä
matkans jos orpona kulkee
etääntyy parittainolennan häärä
vuodet kun uksensa sulkee.
Luullaanko, naurua viljelee moiset
pelkästä itsekkään luonteest
jopa, et kadehtii seuraiset toiset
ristihin olettuin juonteet.

Kaikilta ei löydy sellaiseen avui
mitä on filmeissä tuolla
ettei vaan herätä, henkisii savui
parit saa lastujaan vuolla.
Siinä on aatteluin linjat ne poikki
tekipä sitä tai tuota
haaveissa omissa vilkkaasti loikki
mutta ei välttele suota.

Elämänajaks on särmiä kyllä
läheltäseurannut tietää
nolottaa omansa avuton vyllä
haukkuikin suuntaansa sietää.
Pakko on kärryjään eellänsä työntää
langat ne ristisest rullas
elämänehtoolla miinuksens myöntää
hampaat ei parhaasti pullas.


20011205 SAUNOTTELUA...

Saunanlöyly pian vuottaa
mielihyvää aina tuottaa
kunhan tuonne ehditään
hyrisevää lehditään.
Pesupuuha todel tärkee
valaisseiksee myöskin järkee
jos sit rippu säästyksis
hantaakeistaan päästyksis.

Löylynsieto rajallista
niukempaakin ajallista
teho silti tallella
viistost moiseen kallella.
Huvi sekä hyöty yhtyy
pasumaan kun taasen ryhtyy
saippuoiden kehoa
hengellistkin tehoa.

Kiireet jäävät naulahansa
ujuu somat paulahansa
rasitukset hukussa
miellepuolta, tukussa
Jälkitunne raukaiseva
umpitilast, aukaiseva
tattis näistä iloista
etäännytään piloista.


20011205 MITEN NE OSAA...

Yksi ehk parasta ihmisentiellä
luuloja liikoja karsia
edeten todella riemuisel miellä
haittaisii ehyiksi parsia.
Miten ne osaa, se toisinen juttu
etsien evästä yhteistä
siloittaa kuhmut, ja poistella ruttu
jyvienarvoiset lyhteistä.

Veijarihenkeekin saattaisi hakee
antamaan puhtia pohkeille
yltäen etsimään taitonsa lakee
piut sekä paut noille tohkeille.
Kuulemaan kaverii ahtaasta olost
ihan vaan syömmensä suunnalta
hänpä et vapautuis jutusta nolost
riemuinen, luullusti muunnalta.

Uusia lisiä etsien toimiin
seuloille kannetuist kasoista
myönteistä sointua löytäillä voimiin
etteipä etähäl tasoista.
Hyvyys kyl edeltää saantoja puolel
jatkaakseen lääkkeenä oloa
aatellaan hommia todella huolel
näinpä ei, eteenkään noloa.


20011205 HELPPO ON OHJEITA...

Osaamispuoltansa yrittää esiin
vaikka vain omiksi tarpeiksi
löytääkseen aatosten piiloisiin pesiin
arki kun jättää ne karpeiksi.
Tuollaista venkulaa pitääkin jatkaa
että noil rapuilla kiipeisi
näkimet avoinna tehdellä matkaa
olemainnurjii, ei siipeisi.

Helppo on ohjeita itselle laatii
koska ne nuppihin unehtuu
toisilta turha myös käyttöä vaatii
niska siin pelkästi punehtuu.
Sisäistä järjestyst hoidella pitää
vikaisii tapoja hävittää
kaikesta yritteest taimia itää
ilonkinpuolia, lävittää.

Reimarinpaikkoja tarkasti kulkein
ohjaustoimissa taitoa
erehde-enemmät linjalta sulkein
määrittäin myös tuota vaitoa.
Kaikkii kun konsteja järkeväst käyttää
toisetkin tottuvat menoihin
sisällönhallinta olentaa täyttää
eikä ees ohjaudu tenoihin.


20011205 VIPPASTUSKEINOJA...

Jokaisen lähellä toisia liikkuu
elämänpolkuja paapertain
vinkeemmät ylemmil oksilla kiikkuu
sirkeäsilmäisest taapertain.
Nättejä tyttöjä notkehin lantein
ukonkin körmyjä osaksi
ikäisii tätejä, rasvaisin vantein
pistämäs olemaa hosaksi.

Ulkoisel muodolla parhaimmat pärjää
näin eipä ihmeitä tarvita
tukkansa sävyjä mieleiseks värjää
eläjää tällaist ei sarvita.
Rostempimuotoisel konstimpi juttu
miten sais järkevää esille
kun ei se riitä tuo, unelmainnuttu
päästäkseen saantojen pesille.

Vippastuskeinoja monetkin käyttää
ollakseen muodoilta uhkeita
tarpeisii seutuja lisillä täyttää
pimentäin luontaisii tuhkeita.
Ensiks on oltava rehtinen mieli
väänteistä totuutta hukataan
toiseksi tärkeintä sujuva kieli
kohtiseks katsantaa rukataan.


20011205 NÄITÄ SULLOIN...

Onneks aina uusi päivä
huomisissa herää
unehtuiksee tullut näivä
koppaans iloo kerää.
Silmäillessä lahdenpintaa
välkkeenomaist juuri
ei tuu elol liikaa hintaa
kertypuoli suuri.

Näitä sulloin aina muistoon
päivittäisel taval
herättyen onnenpuistoon
määreisiä laval.
Ihmismieli venyy, taipuu
etsiis omaa suuntaa
ahdinkoonkin joskus vaipuu
piiloilemaan, puuntaa.

Tuolta esiin ajankanssa
hinnerteiksee maaliin
jopa riemuu olontanssa
valonhäivet kaaliin.
Milloin evääs puutteenpuolta
hyllystöjään täyttää
kaapiellen kimpust huolta
edummalta näyttää.


20011205 KYLLÄ SIINKIN...

Sydän sykkii kaikel uudel
niinhän olla pitäis
avomiellä, tilaisuudel
kokemust et itäis.
Löytyisi se piilopuoli
herkänhetkein myötä
plussamerkil, alleen tuoli
ilon intoist työtä.

Kyllä siinkin vastamäet
eittämättä aistii
siltikin siin hyödyn näet
tarvimatta laistii.
Rehellisel olennalla
väsyi sivuun laittaa
pääsemättä pureen halla
negatiivins taittaa.

Yritystä ei saa jättää
kieltojenkaan perään
uutta pyttyyn, sitä lättää
aatos viiltyy terään.
Ehdottomast omis raameis
valinnoitten kautta
saaneneekin olla laameis
materoituu lautta.


20011205 MERESTÄ...

Meri on sielulle voima ja rauha
lähteissä tuonpäälle kulkemaan
ajoittain hiljainen, myöskinpä pauha
ihminen ei pysty sulkemaan.
Sillä on kaikkisen mahtavat määrät
ulappain etäälle johdatteet
rannallaoleval, etäiset häärät
pintansa päällä vaan, kohdatteet.

Kaipuulle siinä on ikuinen palvo
allto kun ahnaasti ärjyää
toisinaan sileä pintansa kalvo
etähän tunnelmaa värjyää.
Uskaltais elää kuin leikkivä laine
vihurin puuskaisis telmien
eihän tuos meinisi kunnia, maine
lähempän, saantia helmien.

Voima ei palvele puhureis kuvii
tuulis on jytyä jylhyyden
rohkeille luonteille pelkästi huvii
merkkinä kaikkisen ylhyyden.
Annetaan aatosten etäälle soutaa
haaveittenherkkien huiskella
täyttymyspuolista mieleistä noutaa
olemanedeltein, uiskella.




Pentti Pohjola 20011205 (20011205) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu