20010720 Mielenleikkiä


20011205 KAPEE TÄÄ HUIKKU...

Useinkin toivoisi valoa mieleen
puhtaisiin aatoksiin pukisi
oikeita järkevii löytäen kieleen
sehän se vahvuutta tukisi.
Mihin täs ukkona enempään riittää
vaikka kuin vääntyisi mutkalle
tällaisest niukastkin nöyrästi kiittää
senkin et vertaisest kutkalle.

Elämä ohjannut helpointa reittii
luultavast laiskuus tuo jarruna
monesti näissäkin, tuntojenkeittii
huonot kun valinnat parruna.
Tärkeintä juuri tuo elämänkesto
saatu kun pystyssä pysyä
vaikka ois joissakin sietämänesto
neuvoi saa viisaammilt kysyä.

Kapee tää huikku on ehyyksi tulla
älyisen tarttua kupeisiin
saatikka sitten,et sorjistuis pulla
tulokset mitata upeisiin.
Pienelle äijälle annettu eväit
niitä täs saanut on solkkailla
tullut on etehen, syksyi ja keväit
omia mieltymii kolkkailla.


20011205 SIVUINEN JUONNE TÄÄ...

Kirjoitan aikani tapannan takii
muutahan tässä ei osaisi
eihän oo kaiketi sellaista lakii
joka mut raaveisiin hosaisi.
Ensteisen tärkee on toimintapuoli
aivoin kun syrjiä rapsuttaa
unohtuu pienuus, ja unohtuu huoli
lopuksi koneelle napsuttaa.

Aihetta toisinaan hidun ei vertaa
leutoisel mielteellä matkalla
yksiä samoja tuhannest kertaa
hollinta, pelkäst et jatkolla.
Useitten silmil ois vaikeita tuottaa
omilla kaavoilla kaahnuttaa
itsensävähäiseen senverran luottaa
yhäti jälkeä raahnuttaa.

Sivuinen juonne tää pelkästi mulle
vaikkakin tottumaa osotan
eikä se enemmäks milloinkaan tulle
avattuu jälkeä posotan.
Tällaisist pienistä arkisenpeittoo
nuottien, riimien teossa
ei tule korkeakaarista heittoo
hyvä, et vähiikin keossa.


20011205 ILOL KUN TAITAISI...

Elämänaalloilla ihmiset seilaa
kukakin millaises myrskyssä
omia ottoisii vertaillen peilaa
loivas, kuin ärhäkäs hyrskyssä.
Monilla terveys ihan se rautaa
tohtorit pysyvät sivussa
honnoimmat lähestyy aiemmin hautaa
päästäen irralleen vivusta.

Ilol kun taitaisi pyöräänsä vääntää
ottaen mallia toisista
ankeenkintuntuiset sietäväks kääntää
rivakkuut, öisestä koisista.
Jelppaaval mielellä heikkojensuhteen
riittämäl ohitse omien
hankkinee tällailla erikoissuhteen
mielkuvain laajaisten, somien.

Silti jää rannalle nuhjuistenjoukko
pyörittään peukaloi tutusti
heillä ei hitsinkään kiireisnä poukko
vaikka nuo ehtimät rutusti.
Laajalla mielellä hyväksyt riittää
monojen tallaajil monille
kaikesta saadusta osannee kiittää
niinkin, ei parhaista lonille.


20011205 VARMAAN VIEL VAELLUS...

Suomessa lämmint nyt tarjolla
reippaasti kysyntää varjolla
juomia lipitään kitoihin
lähteissä helteisten pitoihin.
Hikenä virtailee kostea pois
asteita, kuumuutta niukaks sois
reippaamman rytmin sen löytäisi
tunnustushenkisest töytäisi.

Elämänkulku on päiviä
unohtain tulleita näiviä
oltaisiin onnesta mykkinä
lahjaiset meille kun tykkinä.
Varmaan viel vaellus vaikeutuu
sydämenseutukin haikeutuu
tilaa ei osaa viel arvata
puolustustyylisest karvata.

Tietoa, taitoa tarvitaan
möllikkäoloo kun harvitaan
saanenee pidellä puolia
liikaa jos vyöryttyy huolia.
Näinhän me päivämme vietämme
kavereil enimmät tietämme
ollaan tääl mukavuusorjia
unohtain liputtaa sorjia.


20011205 LOIVAISIS LAINEISSA...

Jotkut he osaavat toimia
sattumat sopasta poimia
moiseenhan tarvitaan kykyä
onnenkinpuolista pykyä.
Loivaisis laineissa lasettaat
tehtävät jeteiksi asettaat
kohtalon availles portteja
esittäin suotuisii kortteja.

Vastuidenotto on tärkeä
hippuista enemmän järkeä
sitten vain hymyä huulille
pyörintää, ajatuskuulille.
Miksi siin jarruja etsisi
pykytysvauhtia metsisi
annetaan onnen sen johdattaa
timantinheijasteest kohdattaa.

Riittelee lampussa valoa
sydämensaatetta jaloa
kukaan ei nyrkkiset ojossa
ihaillen puoleen vaan nojossa.
Näinhän ne hohdokkaat hoitelee
oleman-akselit voitelee
pyritään matkimaan perästä
vaikka siit viimeisest erästä.


20011205 JOHDOT NUO ILMASSA...

Helteitä seuraa tuo ukkostenaika
rymystä, rätinäst, maisemainkaika
tuollaista juuri nyt seurataan
uppoinkinkohtia teurataan.
Suuri ol näytelmä useena yönä
iilejä vinttuaa jatkoisna vyönä
lyhyiksi unet ne katkoaa
nihkeänhikisis vatkoaa.

Johdot kun ilmassa tolppien varas
sehän ei ratkaisu läheskään paras
kaivella maa-äidin uumeniin
tuolloinpa haitatkin ruumeniin.
Ehkäpä kalliiksi tuollaisen kokeet
vanhoilla eväillä, sitäpä hokeet
pomot kun cityissä kotona
syrjpuolen hommat ne, lotona.

Nyt kyl ei palella hitusen tippaa
hikevyys iholle äkiste vippaa
paraskin liikana latistaa
jopa, tuot pakille patistaa.
Vuosia vierinyt kymmenten määris
näinpä ei ukolla säihkyä sääris
sekin jo hyvä, kun jaloillaan
pikkuisil närkintäpaloillaan.


20011205 MONINA VUOSINA...

Ukkosenvaaroista media puhkuu
onhan se tosi, et haittoja uhkuu
salama tappanut eräänkin miehen
lisäksi monille esteitä tiehen.
Sähköt jos poikki, ja puhelin mykkä
yltäisenkylläisest riesoista kykkä
useita päiviä ennusteen mukaan
täytistä saldoa ei tiedä kukaan.

Monina vuosina jyräkät poissa
rauhassa eletty omassa koissa
kusta nyt tällailla maisemii reutuu
onhan tää vähiten nunneltuu seutuu.
Pitkinä jaksoina, yhtä ain sorttii
sitten jo rynkyää eristä porttii
kuumiikin kausia pakko on sietää
holotnain tulevan, niittenkin tietää.

Täälläkään puhelin nyt juur ei pelaa
kännyjen ehdoilla hommia kelaa
johto ehk jostakin palanut poikki
viestintä kaseikkoon, tällensä loikki.
Arvailunvarassa huomiset aina
kivatkin hetket ne ylempää laina
otetaan vastaan, mit tarjotaan tänne
silläpä sortilla virittyy jänne.

Pentti Pohjola 20011205 (20011205) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu