20010706helteellä


20001125 EHTOOLLA...

Helteellä on konstit tarpeen
saadaksensa kiusat arpeen,
paidat niskast heitetään
housuil pätkä peitetään.
Tuulenkohtaa vilvoitukseks
ilonpuolen kilvoitukseks,
rantaolo parasta
siin ei hiki varasta.

Ehtoolla kun tuuli nukkuu
helpostihan keinot hukkuu,
sähkövispil surraamaan
tukaluutta kurraamaan.
Kesällä on kesän elkeet
lämmöilt poissa eestä telkeet,
nautiskellaan hetkistä
yltäkyllään retkistä.

Meri vilvoo suoraan tuolta
länsilounaan linjanpuolta,
ryppyisenä viuhtoaa
paattei nykii, riuhtoaa.
Saispa tätä talveks talteen
alakulon väistäis lalteen,
onneks lämmint ajoittain
tuskastusta rajoittain.


20001125 ASTEITA TÄNÄÄN ON...


Kesäisyys antanee valoa mieleen
lämmin kun löyhyttää seutua,
siinäpä ylsanoi kertyilee kieleen
nyt kun ei harmaisest reutua.
Vahva on vaikutus helteellä
mielisin kirmaisi kelteellä.

Se vaan ei sovi näin vanhana pirtaan
yskän sen hyvin tuon ymmärtää,
ujutaan reiluisest myötäisenvirtaan
parempi kontakti toisiin jää.
Helle kun löyhyttää ihoa
eipä sit viitsiskään lihoa.

Asteista tänään on ennätys täällä
kolmeakymppiä tavoittaa,
viluisen kelpailee moisella säällä
parhaittenpuolii siin navoittaa.
Ehdoitta tällaisest rikastuu
ilonkin kiljuista venyy suu.

Pikkuinen pätkä on tropiikkii meillä
karttainen kohta sen määräilee,
enimpi matka on holotnanteillä
ryntettä ympäril kääräilee.
Viskotaan kengät ja paidat pois
aataminpuku ehk somin ois.


20001125 NYT EREHTEENPELKOSI...


Tuol' meri se kimmeltää hopean lailla
valoa valtavast meillä,
miks ihminen oliskaan tyytyä vailla
ummehtuin happamans teillä.
On' elämä arvokas jokaisen kohdal
miksi sit yrittäis laistaa,
näin olkaamme oikeaan tosissaan johdal
parhaista kiva sit maistaa.

Ja' kilpailu oikeast jänteistä antaa
ollessaan reilua, suoraa,
helppo on olonsa jässikkää kantaa
lappaen totuudennuoraa.
Sä' kuuntele läheistäs oottoisel miellä
tuohan voi tulokseen johtaa,
ethän kait parastais ikuna kiellä
ystävät kultana kohtaa.

Nyt' erehteenpelkosi painissa voita
kerran vaan kirpaisee tuossa,
tynnyrinpuolikast palikoil soita
etkä oo upoksis suossa.
Viel' maailma joskus tuo tilansa kässää
ihmiset aseista luopuu,
sitten vaan pulppuuvan näteistä mässää
ihanan hurmoksest juopuu.


20001125 HELTEILLÄ TULTA EI...


Kesä nyt rymistää voimalla suomeen
asteita lasissa uhosti,
yöllä ei unta saa helposti luomeen
hikisyys haittailee tuhosti.
Sisar tuos soitteli, pesäs ei vetoo
käry näin asettuu taloksi,
todella tuollainen ihmistä etoo
ei ole päivien valoksi.

Helteillä tulta ei tarvitseis laittaa
kylmä kun kaukana eilissä,
sähköisil peleillä hankalat taittaa
viisaus heijastuis peilissä.
Ongelmakohtia yllätteet tarjoo
kaiketi jokaisel satuttuu,
paisteisil räkitteil haetaan varjoo
trooppisuus liikaa jos hatuttaa.

Pitkään on jatkunut poutaista säätä
keväällä kylmää ja sateista,
yhäkin jatkoa tulisest näällä
rusketus löytynyt kateista.
Elämänmatka on melkoisen lyhyt
ohi ei sais siitä nukkua,
taatusti paras, et joukkohon yhyt
kelpailee kankailla kukkua.


20001125 PALJOMMIST HYVISTÄ...


Elämäntiellä on monista mutkaa
vänkyränväärääkin sorttia,
hitsikö estäisi tullutta kutkaa
sulkien tukkeeksi porttia.
Paljoimmist hyvistä kaukana pitää
tarve vaik syäntä syrjättäis,
uusia kommelteit, niitäkin itää
mikä sen tantalan nyrjättäis.

Vanhoista virheistä oppia ottain
etsiksii oikeita naruja,
takuulla silti on monessa sottain
henkisenmaisemat karuja.
Senvuoksi sisua pakko on löytää
kammoksuin kuihtuneit kukkia,
nätiksi laitella elonsä pöytää
vinkeäst veivaten rukkia.

Onhan meil kaikilla muistoja mieles
etsitään vinteiltä taltehen,
hyväksynsanoja pulppuain kieles
sivuuttaa pahimman kaltehen.
Kaunista rehevää silmäimme alla
vedet kun välkkyen soutelee,
tuollaisis ohittuu kaikkinen kalla
iloja piteleen joutelee.


20001125 ASIAN JÄRJESTYS...


Ihmisii seurailles kaikkea huomii
etteivät arvaisi moisesta,
pikkusel huumoril hengessään suomii
kiintyneet kovast jos toisesta.
Siinä sit yrittäät jälkensä peittää
vaikka kuin rinnassa roihuaa,
epäilynsihtooksii ympäril heittäät
jospa nuo jotakin noihuaa.

Asian järjestys tuollaisest järkkyy
vaki kun sivusta sihtailee,
puolisko aisojen ylitse kärkkyy
omaansa sisintä tihtailee.
Ihanpa viatont, moistahan toki
sitä ei epäillä hetkeekään,
asianosainen pulmana koki
tunnusta silti ei retkeekään.

Maailmanmenossa aatokset muuttuu
retkellä roimasti ollessaan,
uusista konsteista joku voi suuttuu
piirteitä löytyes pollestaan.
Kunhan on perustat lujalla pohjal
sielunsa syvien saroilla,
riittääpi kiintoa aikojenohjal
tuntemat timantist karoilla.


20001125 HUOLIL ÄL ANNA...


Pikkupulmii usein meillä
raahustaissa elonteillä,
milloin mikin kiusajaa
noista näppyi henki saa.
Sillointällöin käynti ojas
ollaan kuni väärään nojas,
kuinka tää se siilaantuu
hommat ehyiks viilaantuu.

Aistejaankin, noita vahtii
riittääköhän tasatahtii,
näkimet et kunnossa
ilonpuolta tunnossa.
Huolil älä anna puoltoo
senpäverran pidä huoltoo,
elät valon vierellä
tuos ei sisin hierellä.

Nauti kesän antimista
herkänsävyin kantimista,
ootkin onnen pekkana
sisällöltäs, kekkana.
Yössä lataa akkujasi
pyörittele kakkujasi,
aamu taas kun aukeaa
salvat tieltäs laukeaa.


20001125 LÄMPIMÄLLÄ KESÄSÄÄLLÄ...


Hitsivieköön elonhaitat
onhan hyvii täynnä aitat,
itkuista ei hyötyä
pelkäst roimii lyötyä.
Anna onnen tulla luokse
älä karkuun silloin juokse,
ettet tuota katuisi
pilal-oloo, latusi.

Lämpimällä kesäsäällä
maisemia ole näällä,
vedenvälkkeen hopea
roppi ompi nopea.
Varjoon helteel yrittele
suojanpuolle pyrittele,
toki osas omista
mielistäsi komista.

Sanomiset pidä kuris
olontehkeet oikeis uris,
riität paljon paremmin
ulotteisest aremmin.
Paiskaa väsyl oma osa
sitten taasen sujuu hosa,
hanuriikin rutista
laita sormeen, "tutista".

Pentti Pohjola 20001125 (20001125) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu