20001231 Rosolia

Asioista, joista ei puhuta
tulee turvonneita
niitä lykitään paikasta toiseen
   kukaan ei uskalla katsoa
ja pelko kehittää vähyyttä

          -:-

Toiminta jatkuu
elämään tulee kerroksia
  usealta puolelta
Sinne sijoittuu  kehityskykyisia
  jos noita, joutavampiakin

          -:-

Ihmisen lähellä
  alkuperäisiä aiheita
kosketuksen kipeyttä
luulemisten laineikkoja
silti vain rajoitetusti

          -:-

Tulvia tulee
  näin ainakin luulisi
ihmisten kesken
  yhteisiä ajatellen
sisältäpäin syttyneinä

          -:-

Silmissä voi leimahtaa
  kohteen sytyttämänä
-peli, -ota tai jätä
yksipuolisuus hätäännyttäjänä
  luopuminen, mahdollisuutenaan

          -:-

Maailma on kova
  se toteuttaa pyyteitä
Luo kuvitelmia
  iskee arimpaan
ja paikkaamisesta ei loppua

          -:-

Lumi tuli Jouluksi
  monen harras toive
  nyt suojakeli
huomenna vaihtuu vuosi
  ihan, meille jokaiselle

          -:-

Kotikontu
  unelmien pesäpaikka
sitä ei liikaa kiitä
  rikkautta, joka ei alista
rakkautta, mikä ei kuole

          -:-

Miten ihmeessä?
  lähdinhän johonkin
en tajua tulleeni
kokoan itseäni
  pujottaudun kaikkeeni

          -:-

Sydän saa sanoa
tieto tarkoittaa
-että uusia yhä
kaikenkattavasti
  loppua ajattelematta

          -:-

Kukissa on se jokin
  ne sulostuttavat
ei kaikissa ihmisissä
-sisältöä puuttuu
vajavuus virheistää

          -:-

Muotopuhtaasti
  olisi edummin
kestäisi kolhuja
liittoutuisi lahjoihin
  pelkäämättä pärjäämistä

          -:-

Ihminen peilautuu
  koko alueeltaan
onko henki hereillä
tahto tukemassa
riemu, rinnanseudussa
  jaksaako nyppiä eduistaan

          -:-

Lopullisuus antaa odottaa
  onneksi näin
nythän saamme toivoa täysillä
  ponnistaa poikkeavastikin
  luulematta sentään liikoja

          -:-

Kaikkea oli paljon
  ihmettelemään laittoi
nyssyköitä, siellä ja täällä
  osoitelaput puuttuivat
  kulkuneuvotkin
missähän mitalienjakopaikka onkaan?

          -:-

Tanssijat vispasivat villisti
  soitto kuin, paistinpelleillä
hittoako hyvistä luovuttiin
korvathan tällaisesta kärsivät
  ja oikea henki itkee ikäväänsä

          -:-

Nykyaikaa
  minulle, minulle, minulle
olkaa hiljaa, aikananne olleet
  teitä ei tarvita enää
katsokaa, - mitä uskallamme
  peittäkää siltikin hieman silmiänne

          -:-

Viinanviemiä
  surkeuden, surkeus
niin ylväällä mielellä
  meillähän tämä osataan
ja turpa kiinni siellä takarivissä
  alkoholinhan, nöyrä renkipoikamme

           -:-

Sinullahan niitä keinoja
  unohtaa ynseily
  terävöittää tulema
  hidastaa huonoja
kuin myös, maalisilmää moniin

          -:-

Otellaan omisssa sarjoissamme
  pienet, putikoitten reunamilla
atleetit etupihalla
  soveltumattomat sateessa
 - tai jotenkin, junaillen

          -:-

Riimeissä on sentään mitta
  tällaisistahan tuo puuttuu
ajatus hukassa kumassakin
  estonaitoja näkymättömiin
osattaisiinpa ujuttua oikeisiimme.

          -:-

Valo välähtää
  siellä on mielen hivenainetta
herkkyyttä vapaasti valittavissa
  mukavia mielinmäärin
 se tekee kuorekkaastakin kokijan

          -:-

Käytäntö tuijotti julmasti
aijotko sinäkin onnistua
  tavoittaa taitosi vähät
no, ripeksi mieltäsi yhteisyydellä
  sepä lääkettä jumituksiin

          -:-

Ymmärrystähän viihtyminen tarvitsee
  jarrua, jota ei pidä painella
mennään, tullaan ja ollaan
  kestetään, odottamatta ihmeitä
ja jumpura, sujuilu sointuu

         ---------------

20001231 Ihan ei viel...

Riimeillä voi ratsastaa ajatustkin katsastaa, suorasana murjoo niin -taidonportit ne kun kiin. Kylhän sitä yrittää riimikonii pyrittää, vaik ois stoppi tukassa -menontaidot hukassa. Edestakas porhaltaa hiki otsaan siinä saa, kuittaellen moitteita -lisäellen soitteita. Ihan ei viel nurillaan koetellaan kurillaan, josko sointuu homma tää -vaiko kuopan pohjal jää. Elämäs tuot ripeltää syrjäpolkui vipeltää, aikaa saa siin tuhottuu -vähää minääns uhottuu. Tekemisen sorttia näin kun rynkyy porttia, eikä tunnu hantilta -pelkäst tältä kantilta.

20001231 Edessä joskus on...

Ihminen yrittää pärjätä täällä elämänkulkunsa, yhäkin näällä, puuhienparissa, jarruja painain -huomisenuskolta kanttia lainain. Toisille hymyää nauraen päivä muutamil ehkäpä naftisti häivä, ihan sit, miten on laitettu peti -sille sit linjalle ihmisen veti. Joskus voi onnikin potkia hiukan keskellä yleisen, olemainniukan, hyvillään ollaankin ehdoitta tuosta -saapi siin pokumme reippaasti juosta. Edessä useinkin joitakin esteit tarvitaan suojaksi pienesti kesteit, juttujenkohdilla kyllä sen tietää -mitäpä milloinkin sielumme sietää. Suruja tyrkitään eeltämme hiiteen löytäen täytistä tavaraa niiteen, kirjailtu kangas on tulosta oivaa -elojenmaastot näin edessä loivaa. Kokemust kertyilee rullalle ihan unohtaa jokainen, piinan ja vihan, annetaan leijamme korkeelle nousta -höllitään sillensä elojen jousta. - - - - - - - - - - Ystävät vaativat huomiota -ellei näin, asiat laitetaan tarkkailuun Hukkaamiaan hyviä saa kyllä surra muttei kuormata lähelläolevia niillä. Sivustaseuraajilla on etu -ja mikä, murheittamenijöiltä puuttuu. Ihmismieli yrittää eritellä jyviä akanoista -lähtemällä siitä, kaiken kattavuudesta Maailmoita syttyy ja sammuu -ihmisen ihmetellessä omaa pientä osaansa. Kukkuroita pitää yritellä tasailla -ja ettei heittäydy hankalaksi hyvilleen. Sitomalla itsensä, virhemenneisyyteen -kupruuntuu helposti käyttökelvottomaksi. Toinen voi sanoa, - sinusta ei ole mihinkään -mutta mitä faktaa se olisikaan? Kerran hyvin opeteltu -tuplaa asioita ihan itsestänsä. Luomalla haaveilleen haasioita -olontuoreus turvattuna. Näkemällä paperilla omia kirjoitelmiaan -ei voi olla aina se, huolettomin heppu. Rock ja pop, - takaperintehtyä -hyvät ihmiset, - käsittäkää vihdoinkin! Televisiosarjat omituistuvat -ja, kuvitellun kehityksen nimissä. Miksi en uskaltaisi arvostella asioita -eiväthän kaikki toisetkaan totuutta tiedä. Rakennuttaisiin yhteishyvien suuntiin -sieltä ei tulisi tikkuja persustoihin. Totuus on joskus niin kamala -ettei sitä kohti edes katsota. Kyllähän me toisistamme tykkäisimme -kunhan ei olisi jouduttu niin kauaksi kaikesta. Puhumalla pehmoisia -arvostus alenee. Se hetki on erittäin tärkeä -kun kuunnellaan enemmän kuin puolella korvalla. Ellei ihminen näe vaivaa tulla ymmärretyksi -tuskinpa sitä toistenkaan tarvitseisi. Annetaan paketista purkeutua -mielemme kyllä tarjoilee. Selvittämällä, miten on -kantamus kyllä kevenee. Vuottenmäärät rikastavat mieltä -onhan takana, kuljettujen kultaa. Haluamalla aina, ja erilaista -löytää vähemmistäänkin värejä. Tietoisuus tarjoaa -kunhan kuuntelisimme.

Pentti Pohjola 20001231 (20001231) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu