20001024 Eipähän vertailla

20001024 Yksityisyritys...

Perusteintaso se pitäisi muistaa ennenkuin toisen voi syrjähän suistaa, mikä siin perimpi ajatus juuri -haasteisuus arvotteis todella suuri. Kuoppaa jo kaivaes pitäisi tietää ettei voi jokainen komentoi sietää, huolimat siitä, et onkin niin vähän -tuloksenhakua, ei tarvi tähän. Yksityisyritys, itselle luotu näköisii kantoi, kun esille tuotu, rajamme railoina, useinkin meillä -siirryttäis paikkoihin, kuvitteinteillä. Ei olla lähdetty kultaa me vuoleen joten ei myöskään sit, arvostust nuoleen, käytämme keinomme pöngittäin pokkaa -senhän sit syö, mitä aiemmin kokkaa. Tuskin näist löytyis ees utuista juonta kun ei oo syntynyt, runoilunsuonta, arkisii tuokioit lähdetty poimiin -simppeleil eväillä, erheisiin toimiin. Suurempii linjoja ei tule eteen hiukkasii renkaita löydetään veteen, vaikka näit näkyvil, useille silmil -turhista aiheista, tuhlaamat filmil.

20001024 Vähiä ollaan...

Riimejä saa kyllä reilusti ruotii nehän vaan vähyyttäin pelkästi suotii, mithän ois huvia ukon tään aatteis -karillaolennan, ankeista saatteist. Henkinen pakko se laittavi miettiin eikä siin tuijoilla vähääkään tiettiin, kaljuisest kopasta, paperil länttää -sitten vast peeceellä taltehen pränttää. Kulloinen nykyisyys värssyissä esil yrityst etsiä, mielenkin pesil, tavoitepuolena, jotakin oppii -löytääkseen huomisest tiukemmin koppii. Vanhana rustailla riimejä alkoi nuorempan peltotyöt aatteita halkoi, maatalon hommia, laidasta laitaan -kyl siinä kosteeta kertyili paitaan. Ajoittain tuntui, ei tällaista jaksa liian siis runsaalta, päiväinen taksa, onneks ei tarvinnut yksinään olla -siitä se seurasi, kestämisholla. Huumorii haluisi enemmän käyttää ihan jop ilolla, päiviinsä täyttää, omat nää rajansa ukko kyl päistää -ehdotont tylstymist, sitä vaan väistää.

20001024 Lukematarve...

Arkinen vanha ei runolle taivu jos ei tuot muussakaan, polvilleen vaivu, elämänlinja kun maatalon töissä -harmaankinsävyjä killuilee vöissä. Kateinenk noille, jotk opin pääs tielle heille ei ollut se harhainen mielle, ylempää, rostsakkii tänään he tsiikaa -maatiaisaatokset, vähisii liikaa. Sfääreissä nuppinsa useilla loistaa he tahtois kansasta hölmyyden poistaa, oikeal asial todella ovat -ammukset siltikin, liiasti kovat. Eihän ees ammattiin, tutkinnoit löytäis rahvahan sekaiseen laumahan töytäis, suotakoon uskonsamukaisest kulle -teräväpäästhän ei nahjusta tulle. Lukematarve on kansalla suuri ellei sit viitsi, nous edessä muuri, kaikkinen äly on kirjoissa siellä -tuollaisenpariin, ja nöyrällä miellä. Henkistenvertailu täten käy laatuun sommintaa, toistemme esillesaatuun, yksityistutustust, valmiiksi vahvaan -oleppa rohkea, roikkoile kahvaan.

20001024 Saapihan samaa...

Pikkasen pistävi sellainen mieltä että ei löytöä oikeelta tieltä, arvostusseikatkin syystänsä nurin sullottun sekahan, hyytävän kurin. Miksi teet tuollaista alaista puuhaa järkeväinparissa, enemmän luuhaa, -tää vaan on minua, uskokaa hitoil -rakennan riimejä omilla mitoil. Näissä ei vuorsanoi tipastkaan ole fiktiivin linjoilla, hitto en pole, yhdestä itsestä pelkäst on kyse -tapausköyhänä, lentoisist pyse. Saapihan samaa vaik vuosia jatkaa eihän näil mitata tipankaan matkaa, aatokset päästetään laitumel pelkäst -olpa vaik tapaus, onnusta, telkäst. Jokainen yrittää itseään etsii kaakoillen kaikkial, ympäri metsii, henkisens tynnyriin etsien tappii -että sais vähemmäks, olemainklappii. Autetaank meitä, jos sillä ois tuulel -etäämääl yhäkin, konsti kun huulel, selviä omineis, etsikse miestä -rupeile hakemaan, myötöä tiestä.

Pentti Pohjola 20001024 (20001024) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu