20001013 Työtä tehty

20001013 Katumaanko laittelisiit...

Aikaa ei voi ostaa kukaan sitähän ei saada mukaan, juoksuttelee pelkäst meitä ympär elon, kiertoteitä. Hoksattaisiin oma paikka miten kierii menos laikka, pomppuileeko turhanmääris -että jopa, juutteinvääris. Moni aate poksaa ilmaan jos tuot utuu tyhjäl filmaa, kipeelt silloin tuntuu huomen raskaakssaaden, silmäluomen. Työtä tehty voinninhyväks ei ain ehkpä, tarkkuusjyväks, silti illoin, lentantuntuu -yö kun, levitteli huntuu. Monet ilot, sekä surut ihanteitten, pullanmurut, ypöyksin, toistenkanssa -tuollaist oli elontanssa. Katumaanko laittelisiit rakennelman taittelisiit, ei käy laatuun, sanoo tuosta -antaa pollen vapaast juosta.

20001013 Eikö tuo läikyttäis...

Vanha ei jaksaisi kiintyä tuosta että sit pitäisi yhelmäst juosta, kivempi vietellä laiskasti aikaa -siinä on totta, ja siinä on taikaa. Aattelupuolen vaan raksauttaa käyntiin mieleisii kuvia laittaen näyntiin, tuostapa sekoittuu sellainen soppa -ettäpä juokseilee intoisest hoppa. Tuhlarimieltäkin ripaus joukkoon henkisest sillailla useast poukkoo, kaikki vois puistella mielestä ivat -ottaen käsille, sietäväinrivat. Eikö tuo läikyttäis kummasti mieltä kunhan sil altistuis täydesti myötä, mitäänhän uutta ei tartteisi löytää -aiheisiin riemuisiin, keksist vaan töytää. Useetkin tuumailee, hittoopa suotta tällaista oloa montkymment vuotta, lähtee nyt hakemaan, sisäistä täytet -onhan jo aiemmist kummasti näytet. Pitäishän eväitä, joskus niit vaihtaa sitä tuot pötköistä, yrittäin kaihtaa, nuorennusleikkaus tuo olis varmaan -hukates, totutunkaltaisen harmaan.

20001013 Muuntomieltä pitäin...

Ellei mieli leikkiin taivu -suruihisi sitten vaivu, luuletko et tuo on helppoo -happamaisen suunnanjelppoo. Kivemp vetää nauruun suuta -ilkikurillista muuta, jaksaa huomennakin hyppii -olonmyötää, puoleens nyppii. Haittaisiikin tulee varmaan muodos, kitsastelunharmaan, vikajalal pedilt pomppaa -epärytmei näinhän komppaa. Muutosmieltä pitäin vireel silloin juur, kun hermo kireel, loiveneiksee mäki sulla -ilonkureen silmiin tulla. Näpsäkkyyttäis, tuota vaali herätteisnä, pitäin kaali, abloodeikin ota vastaan -kuni elo hellii lastaan. Tuollalailla toimiskellen sattumia poimiskellen, vuottenmäärää lisää karttuu -onhan jotain, mihin tarttuu.

20001013 Matalaltlähteinkin...

Keinojenhallintaa, sitäpä juuri asaimerkitys ehdoitta suuri, onko meist sellaiseen, toisinen juttu -parhailla pöytähän varmast se kuttu. Matalaltlähteinkin jotakin tajuu vaikka ei ponnistus ankaran rajuu, tarttumaote tuo osata pitää -muu sitten hitaammin oraalle itää. Etenkin, oikeita malleja hakee pelkäämät juttujen ylistä lakee, suhteisuus tasoittaa pahinta rosoo -tiukatut ohjakset, antaapi posoo. Ainahan esteitkin huikuille kertyy tuossahan mieli se pelkästi vertyy, ongelmainpoiminta vireittää mieltä ratkaisuin haenta, konstisuus sieltä. Todetaan silti, et ei meillä siipii parasta matalal uusiinkin hiipii, melua toki saa mennessään pitää -sellaisest juntturast voimaa ehk itää. Suunnataan sihtimme todella tarkast valkoisin rystysin puristust markast, etteivät hallit ne koipeaan nosta -tuhlarityypille, pissahtain kosta.

20001013 Oikein kun innostuu...

Halu on ihmisen kyvyille tärkee mut siinä tarvitaan tervettä järkee, ettei ois oottamas uppoinen ponni -liipaten toisaalta, sivuitse onni. Aina on ensteistä tarkoitus muistaa ykstotin jurranta intoa suistaa, jos jo on löytynyt punainen lanka -vähenee autmaatist olojenvanka. Oikein kun innostuu, takaisin mottaa parasta äly, se käsille ottaa, löysäillen seilejä vahvassa tuules -hymynkinhäivettä karehtein huules. Yhteistä suuntaakin vahvia pitää arjesta etäämmäl, heleitä itää, ulkoaohjeita, laitella miettein -saadakseen selville, taustoista tiettein. Rehkintää, lepoa, vuoroisest aivan kurssille ohjailee parhaiten laivan, toiminnanpehmeyt, kehräten sorjast -olema yleenskin etenee norjast. Loma silt ihmisel ehdoton hyöty pääomapuolist jos liiasti syöty, heittäen vapaalle, jopahan viihtyy -tahti taas parhaaksi, normaaliks kiihtyy.

20001013 Vähistä kipuiltu...

Etsitään aidointa ihmistä aina silloin ei mielikään matalaks paina, oikeita tekoja, iloista ryhtii -niilläpä jujuilleen tarkoitust nyhtii. Pelkookin joukossa olla myös pitää uusia haasteita silloinhan itää, ylinen mieli kun jalkainsa alla -sopivansuhtainen, toki tuo malla. Kehuja noita jos haasteiksi ottaa arki kyl potkuillaan persukseen mottaa, nöyränä, alhaalla oleile tunto -etteipä korskeile ylpeeksi kunto. Vähistä kipuiltu tännekin asti onnistuinkohdille raapaistu rasti, kokemusliisäähän ammentaa yhä -tarkoitusperänä, hommeli pyhä. Ystäväintukea, juuripa, - kiitos se on se briljantinsorttinen liitos, -kantaa, vaik laittaisi harittain vastaan elämä ehyyntää, nöyrentää lastaan. Mukava makustaa sekaista soppaa keräillä aiheittenrippuja koppaan, lyhteitten kasaust, tulleista hapruist -ehkpä tää selviää kirjatuist papruist.

Pentti Pohjola 20001013 (20001013) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu