20000809 Erakolle korpi...
Väärinhän mä juttui kässään itsetunnon vähii rässään, huolimaton olen luonne jononhännil kuulun tuonne. Päivääkään ei mokit mennä -aatos oikeet linjaa lennä, väsyttävää tuon on tieto ruuvimaiseks vääntyy sieto. Erakolle korpi passais vähemmästi sieluu rassais, hongat humiis ympärillä -tarkoituksenmukaa, sillä. Nuorempan ei kait se tätä puillepaljail mieltä jätä, aika ajanut nyt ohi parempaa ei toivoo tohi. Kiitos, että oikoo joku harhas ravaa ukon poku, suuns jos osais pitää supul vänkäilyt ehk kuihtuis nupul. Anteeks hajaisuuttain pyydän selityksii tueks syydän, olen liianpaljon vääräs -koko, käsitykseinmääräs.20000809 Saapastain erheisest...
Käsityskyvyssä itsel täs vikaa etten tuot osaile peljätä likaa, jotkut meist ikkunoit yöksikin aukoo moisilla toimilla jännitteens laukoo. Tottumus todella määräävä voima -ellei näin hoidu, tuo tunnolle soima, siitäpä johtuutkin ristikkäinkulut mieliä kiusaavat, karikot, sulut. Saapastain erheisest poluille mutkii -terävät hoksates, köpsökset tutkii, -aiheista asiaa, tuota en kiellä julkisekstuloa silt eihän miellä. Paikallaan jässätes oivaltaa väärin ei edes muista, et unhottuu häärin, yrittää polleelta papalta näyttää kuplansa sisustaa stooreilla täyttää. Hillitön halu ois kivuta ojast etsiä passelii, sopivast nojast, kunnes taas joutuilee väärälle saral -pakituspuuhathan tenkaista aral. Arvaisi kuunnella, - hitaasti juuri -maalihinosunta, tällöisest suuri, selitysryöpyistä peräisist säästyis henkensä henkselit naulasta päästyis.20000809 Miten voi rakentaa...
Jossain kun tapahtuu, minä oon ulal -erheittentakia, nolosti pulal, otan, mik ajatus ensinnä esil sitten jo ollaankin, -harakanpesil. Miten voi rakentaa totuutta tässä oikeanvierellä kulkee kun kässä, viinaa en tippaakaan todella nauti sihtaamispuutetta, pelkästi tauti. Kivaa ois elellä teräväl järjel muikeita sanoja, kielensäkärjel, itsel täs puurot ja vellit ne sekas hätäisyys kiusan sen tällaisen tekas. Myöhään vast arkehen säpsähtäin herään piinaista oloa töppeistä kerään, tuonneko latu se oikea kääntyi -äijältä mahikset metsähän vääntyi. Tällaista riihtä mä puida saan aina oikeeta nappia konsa en paina, sattumanvilleä pelkästi mallaan alhojensuuntaisest reissulla kallaan. Silti myös kelpoisiin vahingos osun mietteitä vailla vaik tielläni hosun, harvoinpa onnistus polvelle kipuu enemmän sekundas elämä lipuu.20000810 Näinpä voi kehittää....
Oikea elämä muistin on varas sehän se ihmisen työkalu paras, kenpä sen vuosikseen haltuunsa saanut varmasti oikeita neuvoja jaannut. Aivothan pitävät sisällään tietoo luovuttain taitajal riitosti sietoo, henkiset kolarit jääneekin vähiin tuollaisel luonnol myös osataan lähiin. Näinpä voi kehittää erikoisavui eikä siin ladulle tarvita havui, ratkaisut löytyvät kulloisest nappiin -pelotta siitä, et juttuset klappiin. Heikompaa sorttiikin meitä on täällä jotka nuo useimmin ohuisel jäällä, virheisii ratoja nupeissa rullaa tuloksensaanti, kuin pötköistä pullaa. Siksipä arvotuskeinotkin erii oikeista ohjista, taitavat kerii, niukempi nujuaa alemmil tasoil -tuolla, jos ruumenta isoilla kasoil. Johtoisii päätelmii, eikö nää juuri sivistysaukko tääl valtavan suuri, olenkin suruinen niukasta mielest kärjekkään laatuisest tuiskivast kielest. C4lähän pelästy, vaikka tällaista lähetän, leikkimielikään ei ole unohtunut. Pena.Pentti Pohjola 20000823 (20000823) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu