20000720 Toisensasiivellä monetkin...
Toisensasiivellä monetkin kulkee itselleparasta hamuta julkee, luullen, et taitonsa palkinto tässä -olenkhan melkoinen, hoiteluässä Sivummalt sihdaten selviää tulos monesta jäänyt on kohteemme ulos, helppohan kaverins älyy on hyötää kun tämä rennosti asiaan myötää. Porukkaduunihan osuudet tasaa yhtähän pelkkää on saantojenkasaa, siksi voi taitavan itseensä pitää vaikka nuo rynnimät toisaalla itää. Loivaista mennä näin yhteistentiellä niukempi tarkoitus, vaivalla, hiellä, rukoa syntyy vaik tumput ois suoran luuloil vaan enemmäks osaansa vuoras. Itseni lasken ma tällaiseen kastiin avustein saanen vaan ruuheni lastiin, pikkasen kiusaiselt tokihan maistaa -osaavain, etevänsuunnilt kun paistaa. Murut kyl otetaan huomates maasta -iloa pelkkää, kun päästytään haasta, taivahanrantaansa tarkkailla sietää jospa näin kohtansa koloista tietää.20000721 Aisojen yli meist....
Aisojens yli meist toiset ne harppaa uusia kohteita läheisiks skarppaa, tuntien vetoa nuorempain syliin entisen jäädessä hivenest hyliin. Häviöpuolella kestoa kysyy että tuos ruodussa rähinöit pysyy, liittohan kasvatuslaitos on aivan alla jos raskahan elämänvaivan. Sopuisal mielel kyl vieteri venyy maistamaan joutuissa harmien menyy, äkkisel otteelhan kaari se rikki huomatuks tulenee vikainen tikki. Nolommal asenteel tuollaisii väistää omat kun puutteiset ajoissa päistää, karumpii toki näin vuosienmäärät siltikin sivummal valinnat väärät. Kapakkihommat myös uhkina tiellä useat satimet vaanivat siellä, tulista lientä kun kitaansa lappaa erehdysharmitkin mukaansa nappaa. Luonnetta kysytään tulleissa sotkuis itseydenhummamme kipeissä potkuis, rauhoittuuk tienoo se milloinkaan enää vaiko on huomenis pelkkäistä tenää20000721 Sijoitustoimilla....
Työ on se parasta juttujenhuoltoo myöskin siin mieli saa omaansa puoltoo, lompsahan kertyilee maneista nippu köyhyydenketale liepeistä tippu. Sijoitustoimilla saanti ehk paras harvempi kuitenkaan moisen on varas, onnella osansa kaikessa tässä että voi komeilla, hihassaan ässä. Aina ei suunnitteet pitäne kutii joutuvi kestämään tulleita hutii, lamaannus silloinkin niskasta karsi onnen taas palttoota ehyyksi harsi. Kokemus kaikessa tärkeintä juuri sattumankaupalla heppoinen tuuri, häviää talot ja tavarat hetkes muuttuvi meininki, keljuilunretkeks. Haaveilu hyvistä virkistää mieltä kurkistaa kujeilu nurkista sieltä, eipä näin arki saa ilmettä jäätyyn osataan oikeeseen olojenpäätyyn. Nöyryyttä oltava muassa näissä ihmisen elämän tuntoisis päissä, kivalle löytyy kyl omansa arvo äläpä hitossa harmeissais tarvo.20000722 Aktiiviolenta....
Ihminen jolla on työnteko veris sellaista sorttia, jatkuvainkeris, harraste, ansio, tuossa on yhtä varoa pitää, et liiast ei nyhtä. Aktiiviolenta kaikil se passaa nynnerönmallinen tietysthän rassaa, rohkea rokkansa kulhaisee tuosta antavi järkensä vilkkaasti juosta. Hitaammil hankalaa, todella heillä kulkies etanast tukkoisil teillä, hieman kuin kateeta kainalos pitäin pyhiä päätöksii pollassaan itäin. Miksi mut jätettiin vilkkaut vaille syrväistiin sivuisil tunkiomaille, olinkhan tosiaan jotenkin törppö vaiko vain kevyymmäst sanoiltain lörppö. Punninnanpaikkoja totisest monii että nuo edisteet koppaansa lonii, kelle on jaettu runsaasti järkee hehän sit hallinnoi tietysti kärkee. Velttous huomataan äkisti muual tällaisel olennal laihemmal ruual, henkistenkakustais runsaast siis ahmi älyisenvälkettä käsitteiks kahmi.20000722 Arkkadian mäellek.....
Liipasinherkkänä kellä on mieli säihkyvän säiläisnä, terossa kieli, hänellä kuulijoit, odottain tulost nauttimal riemuiten sanojensulost. Järkevää jos sit on päättelytaitoo kehnosthan toimis, jos tilantees vaitoo, antaapi suoltua linjojenmukaan eipähän aseta esteitä kukaan. Näin se on nautinta, huomisenlukos vastaisenvänkäily täydesti tukos, uusia arvoja rohkeesti kohti suurempii ympyröi nauttien pohti. Arkkadian mäellek sormens nuo näyttää sitäkö keinoa aikovat käyttää, ihminen laitetaan tärkeään rakoon eikä oo helppoa livistää pakoon. Näin kun on valtit ne tulleina, käsil auvoinen olenta kuvastuu pläsil, mustahan löytyykin tehoisii taitoi -ohjeeksiottoisiin, keinoja aitoi. Tekemärattaisiin pyörtöä kertyy hyötyiseen suuntahan päätelmät vertyy, ohjailupaikoille tarmokas saatu vuosienpitkin vast selvenee laatu.20000722 Näinhän nuo komerot....
Kaikkea tarvimme arjessa täällä rompetta, kampetta, paljonkin näällä, turhuutta luullusti suurempi osa laihdutuskuurilla moisesta posa. Missä se pihiys useinkin luuraa tuhlausmielel jos paikkoja kuuraa, impulssiostot on manille hupaa eikä tuos järjeltä kysytty lupaa. Näinpä on komerot täpösentukos oven saa kiinni, jos avaimel lukos, räteistä turhista pitäisi luopuu -tilavantunnuista, kaapeissa juopuu. Sitäpä roinaa jos ikänsä kerää vihdoinkin totuuteen säpsähtäin herää, ois voinut laittaa vaik Unisef tilil -eipä nuo kaapit niin ryntteistä kilil. Vähistä markoista tuhlausriehaa ylisis laineissa höntösti miehaa, juttujen tärkeys horjahti pieleen lörpötyssairuuskin iskeytyi kieleen. Pitäisi säädellä menojenheittoi nuukuudel vedellä päällensä peittoi, ettei tuo raukka se lähtisi karkuun unohtain meikäiset, tuhlailunparkuun.20000722 Riemuitsee rinta....
Monilla mielessä oma on talo siitähän hohtelee henkisenvalo, paljon kyl vaivan se takana siellä -haaveita herättäin, utelumiellä. Kuinka sen järjestäis hankintahinnan useast salaisuus piilossa rinnan, lainaakin pakko sit jotenkin saada ettei tuo huominen matalaks maada. Hartiapankilko asiaan rupee ratkaisu todella, loistokas, upee, pitänee olla noit kätevyystaitoi ennekuin tulokset näkysäl, aitoi. Perustuspuuhista kertymänkohdat siitä sit edelleen ylemmäsjohdat, aikaa ja rahaahan noissa kyl palaa tukee silt huomiseen ihmeesti valaa. Vedenkinsaanti on tärkeää tuossa rakennushankkeitten hommailuvuossa, tuhannet jutut siin aatoksii hiertää ympyrää yhteistä mietinnät kiertää. Riemuitsee rinta, kun pytinki pystys vaikka ois huoltakin, tulevainnystys, tasaantuu elämä rauhaksi suureks perheisen riittämän, jatkoksi, juureks.20000722 Kevyttä pitääkin.....
Ajatuspuolihan vapaata meillä ollaankin silloin noil tuulienteillä, eikä sit pitele entiset mitkään nyhjäis vaik seurassa hyvinkin pitkään. Tuloksensaanti ei väähääkään tärkee -niinkin, ei hituistkaan hommassa järkee, kunhan vaan mielensä puolehen kääntyy ottoisiks asioil nöyräksi vääntyy. Riimienteko se juuri on tätä eipä tuo liepeistä konsanaan jätä, sormen kun antoi, se vei koko käden heppoistenlinjoilla silti vaan päden. Funtsintatyötä nuo hitusenrippeet moisehen riittävät ehdoilla vippeet, nuukalle mielelle tällainen passaa erittäin vähästi älyä rassaa. Kevyttä pitääkin vanhalla olla horjuilla ikäisnä tuol kartanolla, tuntonsa silppua paperil laittaa orpoisen ikävän kahtia taittaa. Ei jaksa ranuta, tärkeitä hakein -etenkään tuonne, jos saanto se sakein, leikkisensorttisest pelaillaan juuri sekin jo haasteena, pyssäävä muuri. C4lä ihmeessä väsytä näillä itseäsi, pelkkää leikkiähän vallan... Pena.Pentti Pohjola 20000823 (20000823) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu