|
Sankarimielellä -uskaltaa odottaa Haperointia alusta loppuun -monenkin matkamiehen menemät Taitava toiminta palkitaan -ja osaamaton ottakoon ankeuden Keljua olla avuton -ja miten siinä etäisyydet lähestyisivätkään? Olonhävikki senkun kasvaa -ihmisen etsiessä sitä, sallimatontaan..... Vettä ja leipää.... -turpovatsaisen menu Yksinäisyys on sielun syöpä -ja, parantumattomaksi päästyään Kenellä on ikuista elonvailinkia -näkymät, sohvalta sihdattuja Ei vanhana pysty puntaroimaan sitä -jättivätkö joukosta, vaiko varoivat edes mukaan ottamasta? Jos arkivaihde jumittuu päälle -siinähän ne sitten rattaat kiroilevat keskenänsä Estoinen ihminen -kateellinen ihminen.... Kyllä siinä elämänhalua kipristää -ja jouduttaessa lähemmäs olemisen maaliviivoja Vaikka ei ole osannut elää oikein -sitä vaan toivoo pilvien väistymistä Rannalla aurinkoisena kevätpäivänä -sielu tuppaa ihan, ylitäyttymään..... Katsellessaan rakkaalle kotilahdelle -ymmärtää hyvin meren merkityksen Itsepuutteet, ovat nekin hyväksyttävä -ja kaikenlaisenkin kieputtelun kyseessäollen Joillakin on parempi tuuri kuin toisilla -ja eväslaukussaan, enemmän mittautuvia Oppimisessa ovat omat ongelmansa -ja kun yhdellä karvahatulla ikänsä Haittoja on, jos niin haluaa -itsetehdyt niitä raastavimpia Nurmi alkaa koreilla, ja puut odottavat lehtiään -onpa ihmisen hyvä olla tällaisen keskellä Antamatta kaikkeaan -palkinnot pienempiä Tunnepuoli ei saa tukkeutua -vaikka vähyys hytisyttäisi Sanomattakin selvää -että tietäantavan matka hidastuu Ihmisen suu voi olla sontaluukku -ja kun rähisee, järkensä hukanneena (muistutus itselle) Elämänmittakaan ei saa jokaista oppimaan -senverran tyhjiä seisakkeita matkanvarrella Hoivaa olisi tarvinnut sellainenkin -kenet elonlaine ketoon paiskannut |
Pentti Pohjola 20000501 (20000501) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu