20000428 Voi autius

    
         Tääl tekipä yhtä tai toista
          ei vastuuta kimpustaan poista,
          se kulkee meil mukana aina
          tuo, leiskuna, aatoksiis paina.
           
           
          Ja luontoohan virheisyys kysyy
          siin kaukana parhaista pysyy,
          on monastkin itsensä vanki
          näin kiitost ei teoista hanki.
           
           
          Mut valookin sieluhun siirtyy
          kun toiveikkuus teoiksi piirtyy,
          saa hallita omaansa ruorii
          ja kermoja tulleita kuorii.
           
           
          Voi autius myöskin se peittää
          kun varjoisuus synkkyyttä heittää,
          siin polvillaan apuja vaatii
          ja selitysdraamoja laatii.
           
           
          Ei yksin tääl tullakaan juttuun
          on pakkoista nojata tuttuun,
          se yhteistä kantavaa voimaa
          jop, tapauspisteistä roimaa.
           
           
          Saa kehitys paiskella tiellä
          et tirsimää roiskival hiellä,
          mut vapaus arvoista suurin
          jok murtavi lujankin muurin.

Pentti Pohjola 20000430 (20000430) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu