|
Mikä on
se voima
-joka saa ihmisen
yrittämään
kerran toisensa
jälkeen,
sisältänee
lupauksia paremmasta
-itseisyyden
suuremmasta tuntemuksesta
ja kiitollisuudesta,
että näin saa tehdä.
-:-
Kaikkea emme
saa...
-emme edes tarvitse
on niin paljon
hyvää
-iloisia ihmisiä
ympärillä
apuja, joita
ei osanne edes tarpeeksi arvostaa.
-:-
Hyvyyksistä
lähtevät oikeat asenteet
-kuka mitenkin
sitten niitä käyttääkään
parhaimmillaan,
yhteisiksi lämpöisiksi
-edistämään
kasvua huomisissa
lupauksina sellaisista,
joita ei vielä edes tunneta.
-:-
Kesä on
lämpöä, kukkaloistoa....
-heinäntuoksua,
- autereen sinistä....
mieli hieman
koholla nautittavuuksista
-istumista illalla
rantakivillä
ja ajatusten
lipuessa, sinnetänne....
-:-
Tunnelmat keräytyvät
muistiin
-se ja tuo,
- miten ne sävähdyttivätkään
ovat aina otettavissa
esille,
-luomassa olemisille
perustoja
ja vaikuttaen
varauksetta tulevaisuuteen.
-:-
Näkemällä
monenlaista
-ymmärtää
yksityiskohtia
erittelee oikeammin
-kuunnellen
selityksiä tietäviltä
rakentamalla
näistä pylväiköitä kestäviksi.
-:-
Usein olemme
liikaa tunneleissamme
-siellä,
jossa helpointa hengittää
varuillaan,
tuleeko toisia reviirille?
kuulostellen
erilaisuuden mahdollisuuksia
ja häviten,
parhauksien puuttumisista.
-:-
Aika ei pysähdy
kohdallamme
-vaan jatkaa,
kuten aina tehnyt
ellemme etsi
paikkaamme ymmärtäen
-kipinät
väistyvät kaukaa
eikä hengenköyhtymiselle
löydy loppua.
-:-
Vähäisinkin
ihminen välittää jostakin
-sellaisista
tärkeistä, joista ei uskoisi
ei kyllä
aina haluta edes moisista tietää
-on niin paljon
omia kiireitä
ja tärkeyttä
ehtiä toisia ennen.
-:-
Ystävät
ymmärtävät toisiansa
-ja kaikenlaisissa
yhteyksissä
-myrsky kuin
poutasäälläkin
aina tukeaan
tarjoten
-hymyjen ymmärtävin
säestyksin.
-:-
Uutisia!
- Uutisia!
-sodista, kielteisistä
vaikka mistä....
olisihan iloakin,
ja ilman aseita
-puuttumalla
hyvillä, hyviin....
tarkoittaen
totta joka eleellään.
-:-
Kulttuuripelkoisiahan
meitä riittää
-ei sinfonioita,
ei eliitille tarkoitettuja ensinkään
antakaa rillumareita,
- sitä entistä hyvää
-joka lepuutti
mieltä, - hanurinsoittoa...
seljälkeen
vaikka jotakin vaikeampaakin.
|