20000310-Itseironiaa unohtamatta 

20000308 Joskus ei tapaa....

               Mikä on ollessa reilusti maalla
               raitista ilmaakin vapaasti jaalla,
               ei tartte varttua liikennesuljuis
               kyseisenlaisissa muissakaan nuljuis.

               Joskus ei tapaa sit ainutkaan vierast
               rämpseesti vois kyllä napakast pierast,
               kaiku ois ainoa huomionkohde
               tuskinpa sellaises vähääkään hohde.

               Nousee kyl piipuista aamuisin sauhu
               ellei nyt suveksi täydeksi lauhu,
               joku myös autokin päivässä kulkee
               enemmilt toiminta siltikin sulkee.

               Talvella ollaan kuin kontiot pesäs
               eri taas juttu jos humputteet kesäs,
               nyt on viel lunta maisemain päällä
               liukastkin riittää kolitul jäällä.

               Myymäläauto tuo evääseen jatkoi
               viikko taas väliä pelkkiä katkoi,
               passaustarvetta ainaista riittää
               tuostakin vähästä pitänee kiittää.

               Henkinen aurinko useinkin puuttuu
               ärhellysmieliseks ihminen muuttuu,
               jollei hän muista tuot kultaista sääntöö
               elämän pitääkin olla sen vääntöö.
 
 

20000308 Vanhana on vastuksina...

               Vanhana on vastuksina monessakin mieles
               etenkin kun oksaisuutta terävässä kieles,
               omaa riesaa ei voi välttää, se on selvä juttu
               näinpä sitten likautuukin henkisyytein nuttu.

               Kehää tälleen mieli kiertää, päiväst aina toiseen
               joku ei ehk vaivautuisi hituistakaan moiseen,
               silkkihanskoil ei mua pielty, se on aivan varmaa
               näinpä päivä aurinkoinkin osittaisest harmaa.

               Luulemisen synti mulla, väitetty on tälleen
               jonka takii polvillani olen äkist välleen,
               en kyl pahaa tarkoittele, orpous vaan rassaa
               näinpä nokkapokkapelis vastuullistaan hassaa.

               Yksin kun on päivät illat, siihen tilaan väsyy
               melkein jopa alkuehtoost, kuni märkää räsyy,
               selitä nyt moista kelle, eiväthän he usko
               tällätavoin pilattuna, rauha, iltarusko.

               Silti vielä toivoani naahaan yhä peräs
               tok ei näinkään vähänvähää mieli ole teräs,
               kuvittelun voimal mennään ojankallaan puolta
               -oottaisi, ei tipantippaa tuottais toisil huolta.

               Tietty aika tallustella annettu on meille
               hellin käsin ohjaeltu sietoisien teille,
               kiitoksia jokasuunnal yritän täs heittää
               anteeksi kun sillointällöin veteni nuo keittää.
 

20000309 Liikkuminen samatenkin....

               Meit on tässä kaksi veljee jakamassa tilaa
               varmaankaan ei sukulaisuus tunnelmata pilaa,
               toinen yleens omas huonees, toinen tekee samoin
               kumpikin siis harrastelee, teknillisin kamoin.

               Radiot ja teeveepuoli, tietokoneet myöskin
               kännyköitä kulkin oma, vempeleit siin yöskin,
               lautaset on talonpäädys, kanavoit et kertyy
               tutkistelles, mielensyrjä pakollisest vertyy.

               Liikkumisen laatu eroo jyrkähkönkin lailla
               häl on auto oottamassa, meikä tuota vailla,
               toki veli metsästäkin polttopuita korjaa
               mua kodin sisätilois vähäisyytein orjaa.

               On se ehkpä luonnepuoli erilainen tutkiis
               ainkin silloin selviäisi miten mennään mutkiis,
               yhdeksät kun vuodet eroo, ukko olen jäärä
               tietystikin kontrollini, homeinen ja väärä.

               Kamu pitää suunsa kiinni, jos hän viipyy pitkään
               utelut noist laittomia, ei käy keinot mitkään,
               -hoida pappa asiasi, ne ei mua kiinnä
               -yleens sulla vänkäystä, tulos ettei siinnä.

               Kylil riittää rupatusta, tuntimääräin myötä
               mulla mykkä hiljaaolo tekee ontontyötä,
               puhenäläst vieraskin saa aimo-osan niskaan
               koska hirveet ripullukset suuntahansa viskaan.
 

Asko Korpela 20000310 (20000310) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu o PP-sivu