20000225 Lausepätkiä. 


          Ihminen väsyy toisten hyväksymättömyyteen
          -ja sehän nakertaa jo ennestään pieniä ilon ituja.
           
           
          Mutkattomuus on valtti kenelle tahansa
          -ja mielipidevapaus joka suuntaan.
           
          Rosoja löytyy meistä jokaisesta
          -kunhan ulkopuolinen pistely tehoistuu.
           
          Ilo on herkkä tuntemisenlaji
          -ja pienikin piikki voi jo sammuttaa lampun.
           
          Hukassahan ollaan
          -jos kaiken syyllisyytenä sieluunsa sulloo.
           
           
          Hiljainen ikävähän siitä seuraa
          -jos väärinkäsitys jonossa ensimmäisenä.
           
          Ihmisillä on salaisensa
          -ja lääkkeenä lohduttomuuksille.
           
          Ei naurata olla naurettava
          -sillä sehän sisältää tyhjyyttä.
           
          Pulaan ei joudukaan osaava
          -sillä hänet on sellaiselta rokotettu.
           
          Siellä on aina toisia
          -kun pihiydestään luopuu.
           
          Oppimaton häpeää tilaansa
          -ja vaikkei aiemmin hituistakaan välittänyt?
           
          Kaikkensa antunut
          -sisältää vieläkin mittoja.
           
          Totuuteen kiinittyminen on sitä
          -ettei valheella valjaita.
           
          Onni tulee, tai on poissa
          -mutta vaatia sitä ei voi.
           
          Se olkoon kunnioituksen ytimenä
          -minkä kaikki oikeana näkevät.
           
          Hiljaisuuden keskellähän
          -etäisyys enimmältä tuntuu.
           
          Aika himmentää tuloksia
          -muttei poista kirjoista.
           

Asko Korpela 20000308 (20000308) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu o PP-sivu