Synnyinseutumme 

 
          Vaikka lähtisin tietäin mä pois kulkemaan
          aina syntymäseudut ma silmissäin nään,
          äidin helmoissa lapsena pyöriessäin
          sinne kaipuunkinvelkaa tuot jäin.
               Nähdä auringon kultaama maisema tuo
               halul muistoja tuoreita mielessään luo,
          Oisko paikka nyt ihmisel parempaa tääl
          koko maailman kannenkaan pääl.
           
          Ilo syömmessä pysyä näinkin se voi
          minkä päivien menneitten muistumat toi,
          ethän unhoita aikaasi parhainta niin
          olet onnesi syrjässä kiin.
               Anna katseesi levätä peilissä veen
               tuos on tehoa, siksihän minäkin teen.
          Usko oikean voittoon sä mielessäs ain
          se on kohtalo onnesi lain.
           
          Päivät parhaat jo aikoja menneet kai lie
          silti edessä kuultavi kirkkaana tie,
          nähdä mieleinen asia, onnea on
          eikä siitä oo ken neuvoton.
               Luota ihmiseen, turvaahan luokses se tuo
               käsikädessä vaivatkin väistyvät nuo.
          Ole nöyrä kun kohtalo vaativi näin
          silloin kaikki on oikehin päin.
           
 

Asko Korpela 20000219 (20000219) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu o PP-sivu