20000208-Kuka tietäisikään... 


                
               Kuka sen tietäisikään
               -ettei nykyistä enempiä omistaisi?
                
                
               Oppia ikä kaikki, vähin vaatimus
               -ja tuohon vielä lisää, toinen mokoma.
                
                
               Huumoriton häviää tunnelmissa
               -on se vaan ilo sellaista sileyttä.
                
                
               Jos henkiset somasti hyllyillään
               -kelpaapa esitellä toimiansa.
                
                
               Toinen ihminen avaa toisellensa latua
               -ei välttämättä tarkoittaen, mutta silti....
                
                
               Ihan joutilaaksi ei saa mieltään päästää
               -keino varmasti huolilta säästää.
                
                
               Me olemme itse se rakennus
               -jossa tunteet toivottavasti älynkanssa asuvat.
                
                
               Ihminen ei paljasta sisintään sentakia
               -ettei tulisi kaikilta osiltaan läpivalaistuksi.
                
                
               Kukin on itse oma ongelmansa
               -tarkoittipa vaikka kuinka jaloja.
                
                
               Tekemättömyys kuormittaa mieltä
               -ja jos sitä ei saada pois sieltä.
                
                
               Vaikeus on oma kokonaisuutensa
               -etenkin, jos joutavuus peräsimessä.
                
                
               Sattumuksiahan ne ovat 
               -kun erehtyvä onnistuu.
                
                
               Toivotaan toisemme parasta
               -silloin ei sielultaan varasta.
                
                
               Yhdessä jaksamme toimia
               -ja helmiäkin tieltämme poimia.
                
                
               Eristyminen johtuu peloista
               -tietoisuutemme takamaastossa.
                
                
               Vanha viettää aikaansa
               -ja olematta tehokas.
                
                
               Kun kahlitsemme itsemme lähtemättömyyteen
               -ei se elämän iloisin asia ole.
                
                
               Aina paremmin, kuin pahimmillaan
               -ja tuolla tiedollahan lunastetaan lohdutus.
                
                
               Itseänsä sopisi jokaisen tarkkailla
               -hioo ainakin terävimpiä kulmia.
                
                
               Kärsimätön tarvitsee tilansa
               -ja vielä lisäksi, toistenkin tiloja.
                
                
               Hakeuduttaisiin haasteellisiin
               -tapaisihan siellä onnistujia.
                
                
               Liian lähellä....
               -saatetaankin olla edellytyksiämme etäämmällä.
                
                
               Joku ihminen saattaa olettaa
               -että, mikä tulee, sen kuuluukin....
                
                
               Moniottelijoitahan he
               -jotka laittavat tietoa toisensa päälle, unohtamatta
               mitään.
                
                
               Osaamattomuus on se möykky
               -jonka älykäs kiertää kauniisti.
                
                
               Hankkimalla materiaalia
               -karsinta käy kyllä päinsä.
                
                
               Lohtu se on pienikin...
               -ja elonnälän kroonistuessa.
                
                
               Elo on joskus kuin pilkkiongintaa
               -syöttinään menetetty menneisyys.
                
               

Asko Korpela 20000215 (20000215) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu