20000113 Hituja 


               Yksin on osa ääretöntä
               -meressä, missä lähinkin on kaukana

               Syksy on ihanaa
               -ja kulkea kuulaassa itsensä iloksi

               Mielikuvitus on vahvojen asia
               -vähäisen se vie mennessänsä

               Paljoa vähää
               -eikä kukaan huomaa

               Nyt ei ole eilen
               -ei koskaan enää....

               Kaikkea on vaikea hyväksyä
               -olkoonkin jonkun tärkeintä

               Hiljaisuutensa kanssa
               -onkin yksin

               Rakkaus on monet unohtanut
               ja he taasen sen....

               Puhumalla paljon
               -sanoo usein vähän

               Kaikki eivät kestä sitä
               -ettei heitä oteta huomioon

               Puhumatta kenenkään kanssa
               -alkaa vastailla kysymyksiinsä itse

               Tarmoton
               -usein armoton

               Sanomatta kenellekään pahasti
               -lunastaa matkalipun mukaviin

               Miehen pahin vihollinen
               on hänen joutilaisuutensa

               Ilo ja suru
               -nuo, toisiinsatakertuneet

               Sinä olit sisältö
               ja opetus itsessäsi

               Teoista löytyy lohdutusta
               ja pimeäänkin päivään

               Älä moiti itseäsi
               jos joku toinen erehtyy

               Totuutta ei voi piilottaa
               -ja olemalla sille vieras

               Järki ja tunne
               keinot vaikuttaa

               Ei se ole koskaan kaikki
               -minkä toinen mennessänsä vie

               Asiat aisoissa
               -ja kuormat kulkevat....

               Näkemällä tekemisenvaivaa
               -odotukset ymmärrettäviä

               Väsymys
               -alkamattomuuden käynnistämää

               Väsyneellä mielellä
               -sammutetaan lähtemisten kipinöitä

               Yksi tahto, paljon ihmisiä
               -diktatuuria, totisesti....

               Hän menettää varmasti
               -joka kitsailee kaveruudessa

               Sitähän se on joutenolo
               -ettei toivoisi toisten huomaavan

               Kireä mieli
               -luo tarpeen, tuhista

               Jok'ikinen elämä on kukkanen
               -tulematta siltikään aina ihailluksi

               Hillitään kieltä
               se säästää mieltä

               Silittelyitä sietävät kaikki
               -moitteita eivät monetkaan

               Havittelu
               -saavuttamattomuuden maaliviiva

               Pitäisi osata olla
               ja toistenkin kanssa

               Valoisa on maailma
               -pilvisyyksistämme huolimatta

               Sisarukset ovat osoite
               -jota ei saa koskaan unohtaa

               Ihmisen yksi isoin murhe
               -olla toistansa kunnioittamatta

               Toiset ulevat, toiset menevät
               -ja aika etsii osaavia

               Niille kiitoksia
               -jotka totuutta jouduttivat

               Riitelijä on aina alakynnessä
               -mutta sisu ei anna itsensä äkkiä hävitä

               Sadot kypsyvät aikanaan
               -lähdetään odottamaan omiamme

               Erinomainen asia
               vilpittömyys, yhdistettynä tahdikkuuteen

               Silmäsi katsoivat hinnoittelevasti
               -enkä osannut suomentaa sanomiasi

               Näen kukat, välkkyvän merenlahden
               -silti odotan, että minua odotettaisiin jossakin

               Kirjoitellaan vaikka itsellemme
               -olemme jo enemmän seurassa

               Ruokimmeko läheisiämme aitoudella
               -jos, niin tulkoon tutkimatonta uutta
 

Asko Korpela 20000113 (20000113) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu o PP-sivu