Mit on meidän kunkin tiellä
sitä pitää sitten piellä,
harmit, huolet, nekin muas
kuink sit aina myötäsuas.
Väärält kyljelt nousten ylös
aamust alkain hyvilt hylös,
sanoi siilata ei saata
mielen puhtautta taata.
Onneks tuota vähin osa
miellyttävist täyttyy posa,
rahakaan ei enin haave
kunhan ruoast riittää kaave.
Hengenpuoltkin sietää ruokkii
piilo mahdollisii kuokkii,
siellä saroil riittää puuhaa
ettei etui hukkaan luuhaa.
Lähipiirin evästyksin
eipä kenkään talsi yksin,
kommunointi tärkee toimi
sieltä etuisesi poimi.
Vuosii kertyy kunkin kohdal
rauhoituksiin että johdal,
kiitosmielt siks hakeilemaan
yhteisolost sakeilemaan.
Asko Korpela 20000109 (20000109) o korpela@hkkk.fi
o AJK kotisivu o PP-sivu