Ajattelu
usein työtä
silloin kun
ei onni myötä,
väsymys
kun liepeest roikkuu
moni homma nurjast
koikkuu.
Hakeudutaan menonportil
yrityshän
ei kait kortil,
tunkematta ketään
sivuun
alkaa aiheisiinsa
hivuun.
Kädentaitoi
jos on kellä
siitä esillaiton
tellä,
hengenrippui
joka kantaa
näytteen
mielin moisest antaa.
Ei sais pelko
olla esil
näkimet,
ei itkunvesil,
surkeiluhan
niistokaver
jonkavallas
turpoo haver.
Kunhan aamuin
nousee pystyyn
syttyin säihket
älynystyyn,
ripaus tuot
tahdonvoimaa
ettei omatunto
soimaa.
Neuvokkuus ei
saisi loppuu
tuohan merkitseisi
toppuu,
ylhäält
jostain pomo tsiikaa
ettei kellään
taakkaa liikaa.
Asko Korpela 19991210 (19991210) o korpela@hkkk.fi
o AJK kotisivu o PP-sivu